Talvisodan liikekannallepanosta 80 vuotta

Talvisodan alla Suomen johto osoitti poikkeuksellista kaukonäköisyyttä mahdollistaessaan ensin suojajoukkojen liikekannallepanon ja lopulta koko kenttäarmeijan liikekannallepanon 14. lokakuuta 1939. Päivää kutsuttiin ensimmäiseksi YH-päiväksi, liikekannallepanosta käytettiin nimitystä ”ylimääräiset harjoitukset” vaikka kyseessä oli totaalinen liikekannallepano. Joukot olivat paikoillaan pääsääntöisesti 20. lokakuuta eli hyvissä ajoin ennen 30. marraskuuta alkanutta sotaa.

Jutun pääkuva: Jostakin syystä talvisodan liikekannallepanosta löytyy yllättävän vähän kuvia. Tässä ns. Ässä-rykmentti eli Jalkaväkirykmentti 11 on kokoontumassa Haapaniemen kentälle Helsingin Kalliossa. Jutun kuvat Ässä-rykmentin perinneyhdistyksen arkistosta.

Liikekannalle pantiin yli yhdeksän jalkaväkidivisioonaan, joiden kannalta lopulta yli kuukauden kestänyt yhdessäolo tarjosi sotilaille mahdollisuuden tutustua sota-ajan joukko-osastoonsa, tehtäviinsä ja toimintamaastoon. Harjoitusten kuluessa myös varustettiin puolustusasemia, paranneltiin varustusta ja valmistauduttiin sotaan. Talvisodan ns. torjuntavoitto oli todennäköisesti osittain tämän harjoitusvaiheen ansiota. Liikekannallepano pystyttiin toteuttamaan rauhassa ilman vihollisen vaikutusta.

Talvisodan liikekannallepano oli Suomen yhteiskunnalle käsittämättömän laajat vaikutukset saanut operaatio. Reserviläisten kutsuminen palvelukseen kolahti käytännössä lähes jokaiseen perheeseen ja muut viranomaisten määräykset muuttivat jokapäiväisen arjen aivan toiseksi.

Liikekannallepano merkitsi erittäin laajoja rautatiekuljetuksia, Kuvassa Ässä-rykmentin miehiä menossa Kannakselle keskitysalueelleen.

Ässä-rykmenttiä puretaan junasta Johanneksen rautatieasemalla Kannaksella.

Avainsanat: ,

Share This