Taustaa kansliapäällikköjupakkaan

Julkaisemme ohessa kaksi Jukka Knuutin kolumnia Suomen Sotilaan numeroista marraskuulta 2010 ja tammikuulta 2012, joissa Knuuti kertoo taustoja puolustushallinnon virkanimityksille. Lue myös tuore Knuutin kirjoitus kansliapäällikköjupakasta Suomen Sotilaan nettisivuilta ja tilaa Suomen Sotilas.

Knuuti, Suomen Sotilas 5/2010 (marraskuu 2010)

”Sotilaskaappaus” puolustusministeriössä

Puolustusministeri Elisabeth Rehn ihmetteli aikanaan pohjoismaissa ministerikokouksissa, miksi vain hänen kansliapäällikkönsä (Aimo Pajunen) oli upseeri, kun kaikkien muiden maiden vastaava virkamies oli siviili.

Asian tuli korjaus 1994, kun uusittiin asetus puolustusministeriöstä. Aiemmin kansliapäällikön pätevyysvaatimuksena ollut everstin pätevyys korvattiin maininnalla ylemmällä korkeakoulututkinnolla. Eli kansliapäällikön virasta tehtiin siviilivirka, kuten se kaikissa länsimaissa on. Ministeriön sotilaallisuutta vähennettiin lisäksi  muuttamalla sotilasasian osasto puolustuspoliittiseksi osastoksi.

Rehnillä oli valmiina jo nimikin ensimmäiseksi siviilikansliapäälliköksi. Hän halusi paikalle ministeriössä pitkään puolustuspolitiikkaa hoitaneen Pauli Järvenpään. Esittelylistakin oli valmiina kun kansliapäällikkö Aimo Pajunen tuli väliin. Hän otti yhteyden presidentti Martti Ahtisaareen ja kiinnitti huomiota, ettei Järvenpäällä ollut johtamiskoulusta, mikä pitikin paikkansa. Pajunen ilmeisesti halusi säilyttää kansliapäällikkyyden kenraaleiden läänityksenä.

Kansliapäälliköksi tuli puolustuspoliittisen osaston päällikkö, kenraaliluutnantti Pertti Nykänen. Hänestä tuli siviili, kun hän ryhtyi kenraali evp:ksi

Nykäsen jälkeen kansliapäälliköksi tuli kenraaliluutnantti Matti Ahola, kun hänestäkin tuli siviili, kun hän jätti pääesikunnan huoltopäällikön viran ja ryhtyi evp:ksi.

Kun virka avautui Aholan viisivuotiskauden päättyessä, Pauli Järvenpää haki paikkaa uudelleen, Puolustuspoliittisen osaston päällikkyys takasi edellisellä kertaa puuttuneen johtamiskokemuksen ja muuta pätevyyttä toi toiminta Suomen Washingtonin ja nato-suurlähetystöissä. Nyt tuli esteeksi presidentti Tarja Halonen. Oli yleisessä tiedossa, että hän tunsi henkilökohtaista antipatiaa Järvenpäätä kohtaan, Ja niinpä entinen pasifisti nimitti siviilivirkaan mieluummin kuin siviilin, evp:ksi siirtyvän kenraaliluutnantti Kari Rimpin.

Rimpi jää tämän vuoden lopulla eläkkeelle ja hänen tilalleen nimitettiin operaatiopäällikkö kenraaliluutnantti Arto Räty. Halosen oli tällä kertaa pakko nimittään sotilas, sillä hakijoiden joukossa ei ollut yhtään pätevää siviiliä. Järvenpää oli heittänyt hanskat kehään ja on nyt suurlähettiläänä Afganistanissa.

Puolustuspoliittinen osasto jaettiin 2003 kansalliseen ja kansainväliseen yksikköön.  Kansallisen yksikön tehtävistä johtuen yksikön päällikkö on upseeri (nyt prikaatikenraali Markku Nikkilä). Kansallisen yksikön päällikkö on myös osastopäällikön varamies, joka oli tuolloin siviili, eli Järvenpää. Hän oli osastopäällikkönä ensimmäinen siviili, sillä kaikki hänen edeltäjänsä ovat olleet kenraaleita

Kun Järvenpää lähti syksyllä Kabuliin, pantiin osastopäällikön virka hakuun. Kun puolustusministeri Jyri Häkämies kesällä eräässä haastattelussa toivoi naisia näkyville paikoille ministeriössä, monet luulivat hänen tarkoittavan Helena Partasta, joka puolustuspoliittisen osaston kansainvälisen yksikön päällikkönä olisi ollut harvinaisen luonteva osastopäälliköksi.

Vaan mitenkäs kävi. Osastopäälliköksi tuli Brysselistä EU:n sotilasesikunnan osastopäällikön hommista vuodenvaihteessa palaava prikaatikenraali Esa Pulkkinen.

Se sentään lienee jo piruilua, kun ministeriöläiset arvailevat, että eläkeikään tulleen materiaalipoliittisen osaston päällikön Eero Lavosen jäädessä eläkkeelle hänen paikalleen nimitettäisiin niinikään Brysselistä Euroopan puolustusviraston (EDA) osastopäällikön tehtävistä palaava insinööriprikaatikenraali Jukka Juusti

Ministeriö virkoihin nimitetyt upseerit ovat päteviä ja kokeneita miehiä. Mutta jokin kyllä mättää, kun kaikissa Euroopan maissa jokseenkin poikkeuksetta siviilit hoitavat tehtäviä, jotka ovat meillä sotilaiden hallussa.

Joskus puhutaan lainsäätäjän hengestä, kun selitetään jotain poliittista päätöstä, jonka toimeenpanossa on mahdollisuuksia erilaisiin tulkintoihin. Aivan varmaa on, ettei lainsäätäjän tarkoitus ole toteutunut puolustushallinnossa. Jos asetusta muutetaan niin, että kansliapäällikön virka muutetaan sotilasvirasta siviiliviraksi, niin on siinä lainsäätäjällä jokin tarkoitus ollut. Tuskin se ole ollut se, että virka olisi ainakin 20 vuotta (kun Rädyn vuoden vaihteessa alkava kansliapäällikkyys viiden vuoden kulutta päättyy) olisi yksinomaan sotilaiden hallussa.

Knuuti, Suomen Sotilas 2/2012 (tammikuu 2012)

Upseerikaappaus Puolustusministeriössä, osa II

Ennakoin loppuvuodesta 2010 kolumnissani ”Upseerikaappaus puolustusministeriössä”( SS 6/2010) ministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön paikalle olevan tulossa insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti. Ja kappas vaan. Kävipä vuoden viiveellä toteen, mitä kirjoitettu oli. Juusti nimitettiin helmikuun alussa eläkkeelle lähtevän Eero Lavosen paikalle.

Puolustusministeriön johto on Juustin tulon jälkeen täysin sotilaiden ja pääesikunnan miesten hallussa. Kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty, on virassa neljäs kenraali peräkkäin sen jälkeen, kun 1994 kansliapäällikkyydestä tehtiin siviilivirka. Se tapahtui korvaamalla  pätevyysvaatimuksena ollut everstin pätevyys  maininnalla ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Ensimmäinen ”siviili” virassa oli kenraaliluutnantti Pertti Nykänen, joka erosi vakinaisesta palveluksesta.  Samoin tekivät hänen seuraajansa kenraaliluutnantit Matti Ahola ja Kari Rimpi. Räty sen sijaan tyytyi jäämään virkavapaalle pääesikunnasta. Näin siviiliviraksi muutettu kansliapäällikkyys pysyy sotilailla ainakin 21 vuotta.

Insinöörikenraalimajuri Juustin nimitys resurssipoliittisen osaston johtoon merkitsee, että myös ministeriön kaikki kolme ylijohtajan virka on pääesikunnan miesten hallussa. Runsas vuosi sitten puolustuspoliittisen osaston päälliköksi nimitettiin siviilin Pauli Järvenpään jälkeen prikaatikenraali Esa Pulkkinen. Ministeriön kolmas ylijohtaja, hallintopoliittisen osaston päällikkö Teemu Penttilä on siviili, mutta virkavapaalla, yllätys, yllätys, pääesikunnan päälakimiehen virasta.

Penttilän nimitystä tervehdittiin aikanaan tyydytyksellä, sillä hän ohitti nimityksellään virkaa aiemmin hoitaneen meriupseeri Marko  Krogarsin. Penttilän pääesikuntatausta ei silloin ministeriön siviilejä haitannut, kun päästiin eroon henkilönä hankalasta Krogarsista.

Tähän mennessä ministeriön siviilit ovat tyytyneet kiistelemään hampaitaan, kun uusia virkoja on mennyt sotilaille. Mutta Juustin nimitys oli liikaa. Aiemminhan vain puolustuspoliittisen osaston edeltäjän, sotilasasiainosaston sekä järjestelyosaston johdossa on ollut sotilaita. Ja nyt sotilaat tai pääesikunnan virassa olevat siviilit vastaavat koko ministeriöstä ja hallinnonalan ohjaamisesta.

Eräs ministeriön virkamies lähetti katkeran kirjeen ministeri Stefan Wallinille ja kansliapäällikkö Rädylle todeten, ettei kaikille ratkaisuille vain hymistellä tai hurrata  Pohjois-Korean tyyliin. Kirjoittaja toteaa sotilaiden nimityksien tukkivan siviilien uramahdollisuudet ministeriössä . Resurssipoliittisen osaston päälliköksi olisi ollut onnen omiaan osaston pitkäaikainen kakkosmies materiaaliyksikön johtaja Arto Koski.

Siviilien uramahdollisuudet ovat todella olemattomat puolustusministeriössä. Järvenpää lähti suurlähettilääksi Afganistaniin, kun ei kelvannut kansliapäälliköksi, mikä tosin oli kiinni presidentti Tarja Halosesta, joka ei yksinkertaisesti pitänyt Järvenpäästä. Puolustuspoliittisesta osastosta on kaksi virkamiestä siirtynyt eduskuntaan valiokuntasihteereiksi, kun ministeriössä ei ollut etenemismahdollisuuksia. Sama taitaa olla kohta edessä myös joillain resurssipoliittisen osaston virkamiehillä.

Suomen puolustusministeriö on erikoisuus Euroopassa, koska sen johto on miehitetty upseereilla. Muualla he ovat järjestään siviileitä Tämä oli syy, miksi kansliapäälliköstä aikanaan tehtiin siviilivirka. Nyt tämä erikoisuus sen kun lisääntyy, kun sotilaat valtaavat yhä enemmän paikkoja, joita muiden maiden puolustusministeriöissä siis hoitavat siviilit.

 

Kuva: puolustusministeriö

Avainsanat: , ,

Share This