Tiedolla vai tunteella?

SUOMESSA mielipide Suomen Nato-jäsenyydestä kulkee keskimäärin käsi kädessä sen kanssa, kuinka hyvin henkilö on informoitu sotilasasioista. Kyselytutkimusten valossa näyttäisi nimittäin siltä, että mitä enemmän kyselyyn vastaajalla on tietoa turvallisuudesta, sitä todennäköisemmin hän kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Jos asiasta sitten aikanaan järjestetään kansanäänestys, on tämä kuitenkin yhdentekevää. Sotilasasioista, maan kokonaisturvallisuudesta, turvallisuuspolitiikasta tai yleensä mistään yhteiskunnan kannalta tärkeästä asiasta päättää joka tapauksessa aika lailla mitään ymmärtämätön enemmistö ihan fiiliksellä.

Venäjä on vielä paperilla Naton rauhankumppanimaa kuten Suomikin. Käytännön yhteistyö Venäjän kanssa on Ukrainan konfliktin takia jäissä.

Venäjä on vielä paperilla Naton rauhankumppanimaa kuten Suomikin. Käytännön yhteistyö Venäjän kanssa on Ukrainan konfliktin takia jäissä.

YLEN MUKAAN hieman yli puolet suomalaisista vastustaa ja vain reilu viidennes kannattaa Nato-jäsenyyttä. Suomen Nato-jäsenyyden kannatus onkin pysynyt käytännössä samana jo vuosia. Kannatushuippu nähtiin vuonna 2014 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Viime aikoina Naton vastustus on laskenut, samalla kun epävarmojen määrä on kasvanut. Epävarmuutta pahentaa se, että johtavat poliitikot eivät ota asiaan selvää kantaa, vaikka ympäristön turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt.

NATON KANNATUS kasvaisi useidenkin tutkimusten valossa hyvin nopeasti, jos tasavallan presidentti ilmoittaisi kannattavansa Natoa.

EI OLE ILMOITTANUT, eikä juuri kukaan muukaan, jolla olisi auktoriteettia ja vaikutusta kansan mielipiteeseen. Näyttääkin siltä, että Suomea eivät johda vaaleilla valitut poliittiset johtajat tai edes asiantuntevat virkamiehet, vaan median jakelemat kyselytutkimustulokset, joiden mukaista kansan enemmistön kantaa vaaleilla valitut poliitikot sitten noudattavat.

JOS POLIITIKOT eivät uskalla tai ymmärrä kertoa kansalle, miten asiat ovat, olisiko asiantuntijoiden aika tulla ulos kaapista?

YKSI HYVÄ asiantuntijaryhmä ovat suomalaiset kadettiupseerit. Nämä sotilaallisen turvallisuuden korkeasti koulutetut ammattilaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä eivätkä usko hokemaa uskottavasta itsenäisestä puolustuskyvystä.

UPSEERILIITON tutkimuksen mukaan sen jäsenkunnasta 61 % kannattaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Kun asiantuntemus kasvaa, kasvaa kannatuskin. 70 % kenraaleista ja eversteistä kannattaa Nato-jäsenyyttä!

KANNATUS on kasvanut myös nuorempien upseerien keskuudessa: luutnanteista jo 69 % kannattaa jäsenyyttä, kun vuonna 2013 vain 43 % luutnanteista kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä. Kapteeneista ja yliluutnanteista Nato-jäsenyyttä kannattaa 63 %.

AMMATTIUPSEERIT eivät usko satuja. Vain 2 % kadettiupseereista uskoo, että Suomen nykyiset puolustusmäärärahat riittävät itsenäisen ja uskottavan puolustuksen takaamiseen.

POLIITTISET iskulauseet ovat kaukana siitä arjesta, jonka upseerit päivittäin näkevät, todetaan Upseeriliitosta vastauksena poliitikkojen hokemaan Suomen itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksesta.

JÄÄMMEKIN SUOMEN SOTILAASSA odottamaan upseeriston julkista ulostuloa asiassa. Onhan sotilailla – korkeillakin upseereilla – sananvapaus ja oikeastaan jopa velvollisuus kertoa palkanmaksajalleen, että yksin tästä ei enää suoriuduta. Päätökset Suomen turvallisuudestapitää tehdä tiedon eikä pelkän tunteen pohjalta.

jaakko.puupera(ät)suomensotilas.fi

PS. Koulun pihalle juoksi koira, ja lapset alkoivat riidellä siitä, onko hauva tyttö vai poika. Yksi lapsista huusi opettajaa avuksi. Kun opettaja ei osannut vastata, hän ehdotti, että ratkaistaan asia äänestämällä.

Enemmistö suomalaisista haluaisi – eduskuntavaalien tuloksia halveksuen – että Nato-jäsenyydestä järjestettäisiin kansanäänestys. Sehän se asiat ratkaiseekin. Jos ei ole tietoa, niin äänestetään tunteella. Kas kun lottokansa ei ehdota arpajaisia…

Monet suomalaiset eivät edes osaa tai halua päättää omista asioistaan. YLEn tutkimuksen mukaan suomalaisista 38 % haluaisi mennä perässä, jos Ruotsi hakisi Naton jäseneksi.

Suomalaisten oman tahdon puute on oireellista. Eikö satavuotiaalta valtioilta ja sen maailman parhaiten koulutetulta kansalta voisi odottaa jo vähän kypsempää otetta omien asioiden hoidossa?

Suomalaisten epävarmuuden lisääntyminen Nato-jäsenyyskysymyksessä voi johtua osaltaan Yhdysvaltojen uuden presidentin Donald Trumpin Natoa arvostelleista lausunnoista. Trump on peräänkuuluttanut Euroopan Nato-mailta enemmän vastuuta ja varsinkin vahvempaa taloudellista osallistumista yhteiseen puolustukseen. Viimeksi mainitusta toiveesta Trumpia on paha moittia.

Avainsanat: , , ,

Share This