Tutkijat: Suomesta on tulossa käytännössä Naton jäsen

Virolaisen ICDS -tutkimuslaitoksen julkaisema, lännen Venäjä-suhteita käsittelevä raportti esittää surullisenkuuluisan ”reset” -käsitteen hylkäämistä ja uuden sanaston käyttöönottoa kuvaamaan pyrkimyksiä luoda ennustettavuutta Kremlin kanssa toimimiseen. Nimekkäiden analyytikoiden koostama paperi päätyy myös hämmästyttävän suorasukaisesti toteamaan Suomen olevan muuttumassa käytännössä Naton jäsenvaltioksi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Viron pääministeri vierailulla Tapan tukikohdassa.

Yhteistä strategiaa hakemassa

Sen lisäksi, että nyttemmin Yhdysvaltain presidentiksi nousseen Joe Bidenin aikanaan kätilöimä ”reset” -politiikka todetaan toimimattomaksi, tutkijakaarti esittää uuden, pitkäaikaisen ja johdonmukaisen strategian luomista Naton sekä Euroopan unionin Venäjä-suhteiden perustaksi.

Organisaatiota pidetään osana samaa läntistä rintamaa, mikä lienee myös Suomea koskevien johtopäätösten taustalla. Käytännössä tutkijat ehdottavat yhteisten asiantuntijaryhmien perustamista ja näiden suositusten pohjalta toteutettavaa politiikkaa niin puolustusliiton kuin enemmän talouskysymyksiin ja yhteiskunnalliseen turvallisuuteen keskittyneen Euroopan unionin puitteissa.

Tavoitteena on koordinaation vahvistaminen, joka ennemmin tai myöhemmin saisi Venäjän laskelmat kallistumaan omaehtoisen suhteiden parantamisen – tai ainakin aggression laajentamisesta luopumisen – kannalle. Samoin sotilaallisen voiman lisäämistä Naton itärajalla sekä kyvykkyyksien parantamista muun muassa harjoittelun muodossa suositellaan.

Suhteiden ennustettavuuden parantamiseksi keskeisimpiä instrumentteja ovat tutkijoiden mukaan aserajoitussopimukset.

”Punaisista viivoista” tulee heidän mukaansa luopua siinä mielessä, että Venäjän itse tekemät kansainväliset sitoumukset ovat riittäviä osoittamaan maan harjoittamien operaatioiden ongelmallisuuden. Kremlille ei saisi luoda kuvaa, että vasta jossain tietyssä tilanteessa sen toimiin tullaan oikeasti vastaamaan. Esimerkiksi lisäpakotteiden asettamiseen tulisi olla valmis koska vain aihetta on.

Ulkoministeri Pekka Haavisto.

Poikkeus sääntöön

Raportissa muistutetaan amerikkalaisen diplomaattilegenda George Kennanin huomiosta, jonka mukaan Venäjän naapurista löytyy vain vihollisia ja vasalleja. Siinä missä kylmän sodan aikainen Suomi asettui lähinnä jälkimmäiseen kategoriaan, nykyaikana maamme todetaan poikkeukseksi Yhdysvaltain ”patoamispolitiikan” isänä pidetyn Kennanin esittämään sääntöön.

Kirjoittajien mukaan Suomi ja Ruotsi tavoittelevat nyt käytännössä Naton jäsenyyttä. Venäjäkin on tämän hyväksynyt tai ainakin ymmärtänyt, mutta sen enempää Helsingissä kuin Moskovassakaan ei haluta ”keikuttaa venettä”, tuhota julkisuuteen huolella rakennettua fasadia.

– Suomen ja Venäjän voidaan olettaa jatkavan muodollisesti ystävällistä politiikkaa, mutta näkökannat ovat muuttuneet molemmin puolin. Suomi ymmärtää, ettei Venäjä kriisin tullen kunnioita sen suvereniteettia ja liittoutumattomuutta ja Venäjä ymmärtää, että Suomi (sekä Ruotsi) ovat graduaalisesti muuttumassa Pohjois-Atlantin liiton de facto jäseniksi.

Raportissa nostetaan esiin ulkoministeri Pekka Haaviston ja Sergei Lavrovin tapaaminen Pietarissa Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden kiristyttyä talvella äärimmilleen useiden eri syiden johdosta.

– Tapaus on eräs esimerkki Suomen taitavasta diplomatiasta, oivalluskyvystä ja Kremlin ymmärtämisestä, mutta keskitie voi käydä nopeasti äärimmäisen kapeaksi, tekijät varoittavat.

Share This