Tuula Haatainen: Hybridiuhkien torjunta on tärkeä kehittämiskohde

Sosialidemokraattien aluksi kangerrellut ehdokasvalinta päätyi tällä kertaa opetus- sekä sosiaali- ja terveysministerinä ja Helsingin apulaiskaupunginjohtajana toimineeseen valtiotieteen maisteri Tuula Haataiseen. Haataista on usein pidetty Tarja Halosen linjan perillisenä, mutta Venäjästä hän on puhunut presidenttiin verrattuna ehkä hiukan suorasukaisemmin. Erityisesti Haatainen on kuitenkin profiloitunut ns. pehmeiden arvojen ja feministisen ulkopolitiikan puolustajana.

Ministeriydestä Haataisella on kokemusta vuosilta 2003-2007 ja kansanedustajana hän on toiminut1996-2007 ja jälleen vuodesta 2015 alkaen. Jo 1990-luvun alun Hornet-hankintoja tehtäessä Haatainen oli vallan ytimessä: toimittaja Olli Ainolan mukaan SDP:ssä käytiin tuolloin tiukkaa keskustelua hankintojen järkevyydestä ja puolustusministeri Elisabeth Rehniä nimiteltiin jopa ”kiilusilmäiseksi sotahulluksi”. Haatainen itse vastusti 60 hävittäjän hankkimista: ”kun yleisesti Euroopassa aseita riisutaan, Suomessa pitäisi myös näin tehdä”.

Tuula Haatainen. By Paasikivi - Oma teos, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=63734600

Tuula Haatainen. By Paasikivi – Oma teos, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=63734600

Näin Haatainen vastasi esittämiimme kysymyksiin

1. Mikä on yleinen käsityksenne Suomen puolustuskyvystä, sen heikkouksista ja vahvuuksista sekä ensisijaisista kehittämistarpeista lähivuosina?

Pidän Suomen puolustuskykyä kohtuullisen hyvänä. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustus on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi Suomen kaltaiselle maalle. Sodan ajan vahvuutemme on yli 200 000 sotilasta, minkä lisäksi tutkimuksissa suomalaisten maanpuolustustahto on Euroopan korkeimmalla tasolla. Tätä pidänkin Suomen puolustuskyvyn ehdottomana vahvuustekijänä.

Voidaan kuitenkin kysyä, mikä on Suomen puolustuskyky erilaisia hybridiuhkia vastaan? Onko puolustusjärjestelmämme varautunut riittävällä tavalla kyberhyökkäyksiin, joiden tavoitteena on tuottaa nopeasti vahinkoa yhteiskunnallisesti kriittiseen tietoinfrastruktuuriin? Näiden hybridiuhkien torjuntaa pidän tärkeänä kehittämiskohteena.

2. Mitä tulisitte edellä mainittujen osalta presidenttinä erityisesti painottamaan (yksi asia)?

Presidentti vastaa osaltaan siitä, että kansalaisten korkea maanpuolustustahto pysyy yllä. Oleellista tässä on mielestäni se, että Suomi pysyy yhteiskuntana, joka koetaan puolustamisen arvoisena. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen uhkaa tutkimusten mukaan myös yhteiskunnallista eheyttä ja yhteiskuntarauhaa. Eriarvoistumiskehityksen katkaiseminen on työtä myös Suomen puolustustahdon ylläpitämiseksi. Tätä presidenttinä painottaisin.

3. Mitä pidätte tärkeimpinä kriteereinä tulevia kalustohankintoja tehtäessä ja kuinka nämä kriteerit näkyvät käytännössä? Mikä on kantanne tuleviin hävittäjähankintoihin?

Haluan korostaa, että varsinaiset päätökset hävittäjähankinnoista tehdään ensi vaalikaudella. Vielä tässä kohti ei pidä ottaa ehdottomia kantoja hankintahintaan tai hankittavien koneiden lukumäärään. Tulevien hankintojen tulee kuitenkin mielestäni rakentua siten, että siinä korostuu suomalaisen puolustusteollisuuden osaaminen ja mahdollisuus hyödyntää teollista yhteistyötä luomaan työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta Suomessa.

4. Millaisena näette Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin Naton ulkopuolisena EU-jäsenvaltiona? Tulisiko Suomen liittyä Natoon? Mikäli pitäisi, milloin? Mikä olisi johtamanne Suomen linja Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämisessä?

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen rooli on tehdä aktiivista puolustusyhteistyötä EU:n sisällä sekä kahden välisesti, esimerkiksi Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa. Jännitteet Itämerellä ja Suomen lähialueilla ovat viime vuosina lisääntyneet. Pidän kuitenkin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkää linjaa, sotilaallista liittoutumattomuutta tekijänä, joka luo vakautta Itämeren alueella. Suomella on hyvät suhteet kaikkiin naapureihinsa ja historiamme vuoksi Suomi voisi myös toimia tässä roolissa välittäjänä Naton ja Venäjän välillä pyrkien vähentämään jännitteitä.

Mielestäni Suomen tulee olla aktiivinen osapuoli EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä. Kalustohankinnat ja yhteiset sotaharjoitukset ovat sellaisia yhteistyön muotoja, joihin Suomen tulisi aktiivisesti osallistua.

5. Millaisena näette Suomen tiedustelutoimijoiden, vastavakoilun sekä terrorismintorjunnan tilan? Mikä on tärkein yksittäinen uhka, jota vastaan Suomen tulee näin instrumentein suojautua? Mitkä ovat tiedustelun keskeiset kehittämistarpeet?

Mielestäni Suomen tiedustelutoiminnan ja terrorismintorjunnan yleistila on varsin hyvä. Parannettavaa on viranomaisten välisen tiedon vaihdon prosesseissa ja sen systematisoinnissa.

6. Mikä on yleinen käsityksenne maailmantilanteen kehityksestä ja Suomen kohtaamista haasteista sekä maamme asemasta lähivuosina?

Näen lähitulevaisuuden jatkuvan jännitteisenä niin Euroopassa kuin sen lähialueillakin. Tilanne Itä-Ukrainassa ja Krimillä jatkuu muuttumattomana, minkä seurauksena EU:lla tai Yhdysvalloilla ei ole halua purkaa pakotteita Venäjää kohtaan. Pohjois-Korean tilanne jatkunee jännitteisenä myös lähitulevaisuudessa.

Suomen haasteet ovat globaaleja erityisesti ilmastonmuutoksesta aiheutuvia ongelmia. Konfliktialueilta peräisin olevat ääriliikkeet muodostavat edelleen uhan Suomelle ja niiden ehkäisemiseksi EU-maiden viranomaisten yhteistyö on keskeistä. Mielestäni uusien konfliktien ehkäisemiseksi Suomen tulisi nopeasti lisätä kehitysyhteistyömäärärahojensa tasoa ja olla aloitteellinen kehitysyhteistyön koordinoinnissa EU-tasolla. On tärkeää että suomalainen kestävän yhteiskunnan ja rauhan rakentamisen osaaminen olisi käytettävissä maailman kriisialueilla. Meidän tulisi panostaa entistä vahvemmin konfliktien ennaltaehkäisemiseen.

Artikkeli on osa Suomen Sotilaan presidentinvaalikyselystä julkaistavaa artikkelisarjaa. Taustoitukset on kirjoittanut ja vastaukset toimittanut Pekka Virkki. Stilistisiä korjauksia lukuun ottamatta ehdokkaiden vastaukset on julkaistu sellaisenaan.

Share This