Tykistön reserviläisten perinteinen kisa kasvattaa suosiotaan

Tässä vaaditaan hieman käsivoimiakin, mutta se ei ole näille naisille ja miehille mikään ongelma. Meneillään kertaus 122H63 -kalustolla ennen kovaa kisaa, jossa herrat tykistöupseerit ja rouvatkin joutuivat koville… mutta mistä on kyse? Mikä on Hedberg-kisa?

Suomen Sotilas aloittaa uuden kirjoitussarjan, jossa kerrotaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen eri tilaisuuksista. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan ole sieltä tutummasta päästä vaan ne ovat useimmille maanpuolustusaktiiveillekin täysin tuntemattomia. Sarjan aloittaa Kenttätykistökerho ry, jonka Hedberg-tapahtuma vietti alkukuussa 50 -vuotisjuhlaa.

Hedberg-tapahtuma – myös Hedberg-kisana tunnettu – on iältään maamme toiseksi vanhin yhtäjaksoinen maanpuolustustapahtuma. Tässä vaiheessa herää varmasti vanhempien lukijoiden mielenkiinto, sillä vapaaehtoinen sotilastaitojen harjoitteleminen on ollut virallisesti sallittua vasta neljännes vuosisadan. Tämä vapaaehtoistapahtuma on kuitenkin pyörinyt tuplasti pidempään vaikka Pariisin rauhansopimus periaatteessa kielsi aikanaan tämänkaltaisen toiminnan. Suomessahan kaikki on kiellettyä, mitä ei erikseen ole sallittu… tai ainakin näin on ollut.

Avaintaistelijoille

Tänään on asiat paremmin. Kaikki vapaaehtoinen maanpuolustus liittyy nykyisin sodan ajan joukkojen tai niiden johtajien koulutukseen. Kenttätykistössä nimenomaan johtajien osaaminen on avain joukon suoritukseen. Voimme ajatella vaikkapa tulenjohtajaa, joka ei osaisi paikantaa maalia oikein. Silloin kaikki tykistöpatteriston 300 taistelijaa olisivat hyödyttömiä tai suorastaan vaaraksi omille joukoille.

Hedberg -tapahtuman erikoisuus löytyy sen kouluttajista, jotka eivät tällä kertaa olekaan MPK:n reserviläisiä. He ovat tapahtuman alkuvuosista asti olleet pian valmistuvia Tykistökoulun viimeisen vuosikurssin kadetteja. Tapahtuma on osa heidän opintojaan, jolloin kadetit saavat kokemusta reserviläisten koulutuksesta. Kilpailutulokset kultakin tehtävärastilta taas ovat heille suoraan mittari oman koulutuksensa perillemenosta.

Tapahtuman teemat vaihtelevat vähän vuosittain. Tänä vuonna esillä oli uusinta tekniikkaa sekä paljon perinteistä vanhaa. Jälkimmäisiä edusti kaikkien tuntema 122 H63 haupitsi, jonka ampuma- sekä ajokuntoon laittamista kerrattiin alkajaisiksi. Myös ”kuuminta hottia” oli esillä, kun tulenjohtotehtävää harjoiteltiin kotimaisella hyvin automaattisella MPL15 maalinpaikannuslaitteella. Nykyaikainen paikantamislaiteajoneuvo TALIN -laitteineen oli osallistujien suuren mielenkiinnon kohteena. Pääosa tehtävistä oli taas tuttuja viestiväline-, erilaisten mittaus- sekä ampuma-arvojen laskentaa.

Hedberg -tapahtuman alku 1967 liittyi Puolustusvoimien suureen sodanajan johtajien tarpeeseen. Kertausharjoituksia oli nykyiseen verrattuna vähän. Samaan aikaan Reserviupseerikoulu tuotti kasvavalle sodanajan armeijalle vuosittain satoja tykistöupseereita. Tykistökoulun silloinen johtaja eversti Martti Rintanen, vanhempien maanpuolustajien muistama ”Morri”, aloitti reservin upseerien koulutusviikonloput Tykistökoululla, joka tähän aikaan sijaitsi Santahaminassa. Koulutustason saavuttaminen tarkistettiin kilpailulla, johon kiertopalkinnon lahjoitti ruotsalainen majuri evp ja sotahistorioitsija Jonas Hedberg. Tämä todellinen Suomen ystävä ehti vierailla nimeään kantavassa tapahtumassa useamman kerran, sillä hän eli yli satavuotiaaksi.  Juhlakilpailuun olivat kunniavieraiksi saapuneet 50 vuoden takainen voittaja Raimo Kinnaslampi Kirkkonummelta sekä Kari Vilamo Helsingistä, molemmat pitkän päivätyön maanpuolustuksen saralla tehneitä reservin majureita.

Hys, hys -historiaa

Hedberg -koulutus oli vuoteen 1990 ainoastaan siihen osallistujien tiedossa. Tapahtuman yhteydessä pidetyssä iltajuhlassa kertoi Kari Vilamo alkuvuosien dramatiikasta, kun Yleisradion vasemmistolaisen maailmankatsomuksen omaava toimittaja oli jostain saanut käsiinsä Puolustusvoimien laatiman ohjelman Hedberg -tapahtumaan.

Rauhansopimuksen kieltämästä koulutuksesta oli jo ehditty valmistaa TV -ohjelma, kun alkuperäinen asiakirja jostain syystä ”katosi” Yleisradiosta. Talosta löytyi myös maanpuolustusmyönteisesti ajattelevia henkilöitä. Näin todisteiden puuttuessa kohuohjelmaa ei voitukaan esittää ja Hedberg -kilpailu sekä hyvin todennäköisesti myös vastuullisten upseerien urakehitys pelastui.

Tykkimieshenkeä yli rajojen

Tämänkertaisen Hedberg -tapahtuman osallistujat tulivat Suomen lisäksi Virosta, jonka tykkimiehet ovat osallistuneet tähän yhteiseen koulutukseen jo lähes 15 vuotta.  Viron kenttätykistön keskus on Tapan varuskunta Itä-Virossa. Joukon johtajana toimi patteriston komentaja Arbo Prohal,  joka itse on saanut aikanaan tykistöupseerin peruskoulutuksensa Suomessa. Hän kertoi eniten ihailevansa suomalaisten tykkimiesten yhteen puhaltavaa tykkimieshenkeä, jollaisen toivoo ajan mittaan syntyvän myös Suomenlahden eteläpuolelle. Varmasti näin tapahtuukin.

Kenttätykistökerhon vain hieman tapahtumaa nuorempi puheenjohtaja Aki Mäkirinta, 49, ei peitellyt tyytyväisyyttään. Tapahtuman osallistujamäärä oli suurin pitkään aikaan ja etenkin nuorten osallistujien lukumäärä miellytti. Siviilissä Espoon kaupungin työpäällikkönä toimiva Mäkirinta on itse myös pitkäaikainen maanpuolustusaktiivi, tällä hetkellä MPK:n Tuusulan koulutuspaikan päällikkönä.

Epäsuoran tulen jumalille

Hedberg -tapahtuman kilpailuosan erikoisuus on sen soveltuminen kaikille epäsuoran tulen johtajille.

Mukana on ollut tykkimiesten lisäksi kranaatinheitin- sekä rannikkotykistötaustaisia osallistujia, viimemainitusta aselajista voittoisastikin. Näin tapahtui tietysti tykkimiesten suureksi harmiksi. Kokemus on myös kilpailussa avuksi, jolloin esimerkiksi viidettä vuosikymmentään käyvä Isä saattaisi hyvin voittaa juuri armeijasta kotiutuneen poikansa. Vielä näin ei ole tiettävästi tapahtunut, mutta isä-poika pareja on vuosien varrella ollut mukana useampia.

Taistelukentän tasa-arvoa

Moottoriajoneuvoilla liikkuvassa kenttätykistössä palvelee myös paljon vapaaehtoisia naistykkimiehiä. Kilpailu tarjoaa myös heille tasaveroisen mahdollisuuden verrata taitojaan toisiin tykistöjohtajiin. Näissä kisoissa naiset ja miehet ovat ikään katsomatta samalla viivalla. Taistelukentällä kun ei tunneta sukupuolikiintiöitä eikä ikähyvityksiä.

Kärkisijat koulutustason mittauksessa veivät tällä kertaa kokeneet tykkimiehet. Riina Markkula Helsingistä kukisti niukasti rannikkotykistön edustajan Tapani Larikan Lempäälästä. Nyt kärkisijojen ulkopuolelle jääneet nuoremmat osallistujat vakuuttivat kuitenkin toimittajalle, että ensi kerralla asiat muuttuvat.

Maali saa koordinaatit nopeasti ja tarkasti. Etualalla maaleja määrittää Roosa Kuhna vieressään Marika Mäkiranta.

Maali saa koordinaatit nopeasti ja tarkasti. Etualalla maaleja määrittää Roosa Kuhna vieressään Marika Mäkiranta.

Entä sitten Suomen Sotilaan koulutustaso? No se jäi kyllä valitettavasti tällä kertaa mittaamatta. Samat tykkimiesopit aikanaan saaneen toimittajan parasta ennen päivä reservissä oli niin kaukana edellisellä vuosikymmenellä, ettei itse kilpailuun ollut uskallusta lähteä. Mutta vähän se jäi kyllä syyhyttämään…

Useat nyt mukana olleet tykkimiehet suuntaavat ensi vuonna matkansa Viron kenttätykistön vieraaksi tutustumaan sekä saamaan opetusta NATO -maassa. Vaikka meilläkin on jo pitkään oltu NATO -yhteensopivia, on lähinnä kalustosta johtuvia erojakin sen verran, etteivät virolaiset kilpailijat tällä kertaa yltäneet aivan kärkisijoille.

Oletko epäsuoran tulen reserviläinen? Kiinnostuitko? Lisätietoa saat paikallisesta epäsuoran tulen alan reserviläis- tai maanpuolustusyhdistyksestäsi tai Maanpuolustuskoulutus ry:stä tai Suomen Sotilaan toimituksesta. Ensi vuonna mukaan.

 

KYMMENEN KÄRKI

TULOKSET

 

  1. Riina Markkula 628
  2. Tapani Larikka 616
  3. Jyri Vilamo 566
  4. Mikko Matilainen 550
  5. Pekka Sillanpää 546
  6. Tapio Laakso 506
  7. Timo Tidenberg 500
  8. Argo Allik Viro         494
  9. Janne Hänninen 473
  10. Jaakko Suvanto 446

 

Kilpailun kärkikolmikko puheenjohtajan seurassa: vasemmalta Tapani Larikka, voittaja Riina Markkula, Jyri Vilamo sekä puheenjohtaja Aki Mäkirinta

Kilpailun kärkikolmikko puheenjohtajan seurassa: vasemmalta Tapani Larikka, voittaja Riina Markkula, Jyri Vilamo sekä puheenjohtaja Aki Mäkirinta

 

Share This