Tykkinäytös huipensi panssarien juhlan

Parolassa juhlittiin kuun vaihteessa 75 vuoden merkkipaalun saavuttanutta Panssariprikaatia. Sen perinnejoukko-osasto Panssaridivisioona perustettiin 28.6.1942 Äänislinnassa, nykyisessä Petroskoissa, komentajana legendaarinen Ruben Lagus. Merkkipäivän kunniaksi pidettiin Parolan varuskunnassa kalustonäytös, ohimarssi katselmuksineen sekä toimintanäytös, jossa Mekanisoitu Taisteluosasto esitteli nykykalustoa. Mukana olivat tietysti Panssarimuseon vanhat vaunut omana näytöksenään. Päätteeksi panssarikentälle karautti tykkimiesten Perinnepatteri, joka 12 ajoneuvon sekä neljän raskaan tykin voimin esitteli tammenlehväsukupolven tykkimiesten toimintaa.

Panssaridivisioonan tykistö

Jotkut yleisöstä ihmettelivät tykkimiesten osuutta, mutta Panssaridivisioonassa oli itsenäiseen toimintaan tarvittavat aselajit, siis myös tykistö. Sen muodosti Raskas Patteristo 14 eli 12 kpl raskasta saksalaista 150 H40 haupitsia, jotka meillä tunnetaan myös lempinimellä ”Hitlerin haupitsi”. Tämä patteristo onkin varmasti Jatkosodan tunnetuin tykistöjoukko, sillä sen patterinpäällikkönä toiminut kapt res Lauri Jäntti kirjoitti myöhemmin suuriin painosmääriin yltäneitä teoksia sotiemme tykistöstä sekä Jatkosodan tapahtumista. Valitettavasti ei tämän mallin tykkejä jäänyt jäljelle perinnetoimintaan riittävää määrää, sillä niitä tarvittiin vielä 1980 –luvun lopullakin sodanajan käyttöön. Useimmat modernisoitiin silloin uusilla putkilla aivan erinäköisiksi.

Raskas Patteristo 1:n perinnepatteri

Ei, tässä ei ole jälkiväritetty kuva Tali-Ihantalasta kesäkuussa 1944. Vaan tykkinäytöksen tulenjohtoryhmä määrittämässä maalia. Kuva Raimo Ojala

Ei, tässä ei ole jälkiväritetty kuva Tali-Ihantalasta kesäkuussa 1944. Vaan tykkinäytöksen tulenjohtoryhmä määrittämässä maalia. Kuva Raimo Ojala

Maassamme on kuitenkin pari kolme vuotta ollut pääosin Etelä-Pohjanmaan maanpuolustusaktiiveista koostunut perinnepatteri. Sen esikuvana on Kurikassa kesäkuussa 1941 perustettu Raskas Patteristo 1. Joukon kalustona oli Jatkosodan yleisin raskas tykki, ranskalainen haupitsi 155 H17, lempinimeltään ”Tuhkaluukku”. Tykki on siis sattumalta samanikäinen, kun nyt juhlittava Suomi. Patteristo oli kokonaan moottoroitu poikkeuksena silloin pääosin hevosvetoisessa kenttätykistössämme. Kun tässä maakunnassa kynttilää ei ole tapana piilottaa vakan alle, niin nytkin esiinnyttiin asianmukaisen näkyvästi: neljän raskaan tykin lisäksi kaksi telatraktoria sekä 12 sodanaikaista kuorma-autoa. Koko perinnejoukon vahvuus oli kokonaista 110 henkeä. Pohjanmaan lisäksi oli mukana luonnollisesti miehiä muualtakin Suomesta. Harmaisiin M36 univormuihin pukeutunut joukko erottuikin tällä kertaa hyvin normivihreästä Panssariprikaatin väestä, kun joukkoja oli paikalla vähemmän. Uudet alokkaat eivät vielä olleet astuneet palvelukseen.

Näytös

Tykkimiesten osuutta edeltäneessä Panssarimuseon näytöksessä oli epäonnea vanhojen vaunujen välillä särkyessä. Mutta nyt kaikki pelasi kellon tarkkuudella. Metri, (kulmayksikkö) piiru ja sekunti ovat perinteiset mitat, joilla tykistön toimintaa arvioidaan. Nyt ne olivat todella kohdallaan!

Yleisölle esiteltiin sodanaikaisen raskaan patterin toimintaa niin autenttisesti kuin mahdollista. Eikä tyydytty pelkkiin tykkeihin vaan mukana olivat myös tulenjohtajat sekä viesti- ja mittausmiehet eli nykykielellä ilmaistuna kokonainen tykistöjärjestelmä. Näytöksen aluksi jalkaväkeä seuraava tulenjohtue havaitsi vihollisen, jonka patteri sai tehtäväkseen tuhota. Silloin alkoi tapahtua: viestimiehet vetivät johtojaan, mittausmiehet mittasivat ja pian jyristeli yli kymmenen kuorma-auton tykkipatteri näytöskentälle. Vetotraktorit laskettiin lavalta ja ne kiskoivat tykit asemiinsa, sillä maastoautoja ei vielä 1940 –luvulla ollut.

Pian tulenjohtaja vänr Valtteri Kinnarinen antoi kenttäpuhelimella tulikomennon, jonka mukaan laskettiin ampuma-arvot kapt Mikko Kärjen johdolla sekä suunnattiin ja ladattiin tykit. Yhden tykin miehistöön kuuluu 9 miestä, joilla jokaisella on oma tehtävänsä. Patteriupseeri ltn Panu Korhonen oli harjoittanut joukkonsa niin täydellisesti, että toiminta muistutti balettia. Sillä poikkeuksella, että päätähdellä, Ranskan primadonnalla tykillä 155 H17, oli 100 vuoden iästä johtuva hyvin staattinen rooli eikä tykkimiestenkään sotilassaapas taivu aivan balettitossun tavoin.

Onnea satavuotiaalle Suomelle toivottaa perinnepatteri satavuotiaine tykkeineen! Kuva Arto Ojanen

Onnea satavuotiaalle Suomelle toivottaa perinnepatteri satavuotiaine tykkeineen! Kuva Arto Ojanen

Perinnepatteri suoritti kaksi tulitehtävää joissa molemmissa ammuttiin tykkimiesten kielellä isku eli neljä kranaattia tykkiä kohden yhden minuutin aikana. Todellisuutta kuvaava oli myös yhden tykin toimintahäiriö, sillä niitäkin sattui joskus, kuten samalla tykillä joskus ampunut toimittajakin muistaa. Aivan varmaa ei tosin ole, kuuluiko tämä käsikirjoitukseen.

Näytös sai myös arvoisensa lopun: sinivalkoiset savut ampaisivat taivaalle ja jäivät yleisön eteen auringon kauniisti valaisemiksi. Niin Länsi-Euroopan suurin tykistönäytös oli päättynyt! Runsaslukuinen yleisö antoikin ansaitut aplodit jonka jälkeen tykkimiehet esittelivät kalustojaan kiinnostuneille katsojille.

Teit isoisäin ampumaan

Näytöksen jälkeen Suomen Sotilas tapasi tyytyväisen mutta luvalla sanoen vähän rasittuneen oloisen perinnepatterin päällikön Tuomo Ahon, 49. Tuomon johdatti sotahistoriaan monen muun tavoin sukututkimus, sillä hänen isoisänsä palveli sotavuodet tässä joukko-osastossa. Tuomo Aho kertoi järjestelyjen olleen kova urakka, jossa etenkin viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet todella kiireisiä. Toimittajan onnittelut Tuomo siirtää satapäiselle talkoojoukolle, joka käytti 30 min kestäneen näytöksen harjoitteluun sekä kaluston kunnostukseen kymmeniätuhansia tunteja. Vapaaehtoiset saapuivat kerran toisensa jälkeen kalustoa kunnostamaan tai harjoittelemaan jopa satojen kilometrien päästä. Nappisuorituksen arvoinen näytös sekä auringossa kauniisti kiiltelevät tykit osoittivat katsojille, että nämä tunnit osuivat maaliinsa kuin suomalaisten kranaatit Tali-Ihantalassa vuonna 1944.

Jatkoa seuraa

Kun lukuisista Suomi 100 tilaisuuksista on vuoden 2017 päättyessä selvitty, seuraa maamme tykkimiehillä uusi tasavuosijuhla, sillä Suomen kenttätykistö täyttää 100 vuotta 8.2.2018. Merkkipäivän kunniaksi on Kansalaistorilla Helsingissä kalustonäyttely. Tähän yhteyteen on Perinnepatterillekin kaavailtu omaa osuutta. Suomen Sotilas kertoo tästä juhlasta tarkemmin syksyn kuluessa.


Jutun pääkuva: Yhteislaukaus… Huomio… Tulta! Perinnepatteri on avannut tulen. Kuva Sirkka Ojala

Avainsanat: , , , ,

Share This