Uhrataanko miljoona suomalaista Moolokille.

Suomen Sotilas onnistui pääsemään mukaan 21.5.2018 järjestettyyn keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen asedirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Tilaisuuden tarkoituksena oli selventää esitystä tulevasta aselaista. Noin 2/3 osaa ajasta oli varattu virkamiesten kuulemiselle ja 1/3 keskustelulle ja kysymyksille. Valitettavasti näistä ainakin jälkimmäinen osio osoittautui kuitenkin selvästi liian lyhyeksi kysymysten määrään nähden.

Yleisö, joka koostui pääasiassa valmistelun aikana kuulluista sidosryhmistä, vaikutti varsin hermostuneelta, ja ilmapiirin voisi sanoa kiteytyneen erään sidosryhmän edustajan kommenttiin, että hän oli hyvin pettynyt kuulemisiin ja niiden vaikutuksiin. Hän koki, ettei sidosryhmien kommentteja ollut huomioitu esityksessä käytännössä lainkaan. Tässä pari esimerkkiä ongelmallisista kysymyksistä, joihin työryhmä ei kyennyt tilaisuudessa vastaamaan:

Vaarantuuko suomalaisten esiintyminen tällaisissa kuvissa uuden aselain myötä?

– Ampumahiihtoliiton kysymys alle 18-vuotiaiden aseiden säilytyksestä: Jos alle 18-vuotias nuori opiskelee eri paikkakunnalla kuin missä hänen vanhempansa asuvat, voiko hän tällöin viedä harjoitteluaseensa opiskelupaikkakunnalle?

– MPK ry:n kysymys pääesikunnan kyvystä/halusta puoltaa A-luokan aselupaa MPK ry:n kouluttajalle, joka ei ole käynyt varusmiespalvelusta, mutta on vuosia toiminut MPK ry:n ammunnan kouluttajana ja omistaa pitkällä lippaalla varustetun reserviläiskiväärin.

Vastaavia kysymyksiä oli useita muitakin ja kysyjinä nimenomaan asianosaisten sidosryhmien edustajat. Suomen Sotilas ei ole ollut läsnä aikaisemmissa kuulemisissa, mutta lehtemme on vaikea uskoa, että tällaiset sidosryhmien ydinasiat eivät olisi nousseet keskusteluissa aiemmin esiin.

Kuten aikaisemmissa artikkeleissamme olemme kirjoittaneet, voisi sanoa, että lakia on viety eteenpäin sammutetuin lyhdyin.

 

Laki määrää Poha häärää

Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Marko Patrakka esitti tilaisuudessa esimerkin ja suoran kysymyksen poliisihallinnon edustajalle Mika Lehtoselle ongelmallisesta tavasta säätää ensin laki ja miettiä tarkempia seurauksia vasta jälkikäteen. Edellisessä aselakimuutoksessa vuonna 2017 poistettiin ns. tiedostoluvat asekeräilijöiltä. Tiedostolupa antoi aiemmin keräilijöille mahdollisuuden hakea samalla kertaa lupaa kaikille listaamilleen aseenosille sen sijaan että jokaiselle osalle on haettava lupaa erikseen. Tiedostoluvan poistuessa jätettiin vuoden mittainen ns. armonaika, jonka aikana tiedostolupien piiriin aiemmin kuuluneille aseenosille voidaan hakea yksittäiset luvat ilmaiseksi. Muutoin ne maksavat saman verran kuin aselupa yleisesti. Armonaika alkoi 1.12.2017.

Patrakka kysyi Lehtoselta, milloin poliisihallitus jakaa ohjeet toimintatavasta lupaviranomaisille, jotka eivät nykyisellään vielä tiedä, miten tiedostolupa-asian kanssa tulee menetellä. Aika alkaa kulua loppuun.

Mika Lehtosen vastaus oli: ”Tämä on Pohalle vielä suurempi ongelma kuin lupien hakijoille.” Toisin sanoen kysymykseen ei osattu vastata. Vastausta ei saatu myöskään siihen, mitä tapahtuu 1.12.2018 jälkeen. Armonaika on silloin päättynyt. Kerätäänkö keräilijöiltä osat pois, joutuvatko he oikeuteen, joutuvatko he maksamaan luvistaan vai jotain muuta? Poliisihallinto ei kuitenkaan voi asettua tuomioistuimen asemaan ja tulkita armonaikaa lainvastaisesti.

 

Viidesosa kansasta

Samankaltaista ajattelumallia tunnutaan sovellettavan työryhmässä muutenkin. Valitettavasti vaikuttaa siltä, ettei perusteellisia selvityksiä tehdä eikä sidosryhmien asiantuntijoita aidosti kuunnella. Reserviläisiä on noin 900 000 ja aseluvan haltijoita noin 600 000. Kaikki aseluvan haltijat eivät ole käyneet armeijaa ja kaikilla reserviläisillä ei ole aselupaa, joten tämän aselain muutoksen voidaan päätellä koskettavan ainakin miljoonaa suomalaista.

Edellä kuvatun valossa on erittäin valitettavaa, ettei työryhmä ole kyennyt toden teolla ottamaan huomioon ongelmia, jotka koskettavat jopa viidesosaa kansasta. Toivokaamme, ettei kyse ole huolettomuudesta tai välinpitämättömyydestä. Joka tapauksessa yritysmaailmassa työryhmä, joka laiminlöisi 20:ta prosenttia asiakaskunnasta, päätyisi hyvin nopeasti työttömyyskortistoon.

Voidaankin kysyä, eikö virkamieskoneiston tulisi kaikessa toiminnassaan kantaa vastuunsa toimiensa vaikutuksista kansan etua kokonaisvaltaisesti ajatellen. Ainakaan virka-asemaa ei tulisi koskaan käyttää pienen piirin etujen tai ideologian palvelemiseen. Tämän toivomme olevan työryhmälläkin kirkkaana mielessä.

Suomen Sotilas jatkaa tilanteen seuraamista.

Avainsanat: , , , ,

Share This