Upseeripartio unohtuneella Salmenkaitajoki-linjalla

Suomen Sotilaan upseeripartio on kolmen päivän tiedustelumatkalla kapt res Kari Kuuselan johdolla Karjalan Kannaksella etsimässä uusia, vähemmän tunnettuja sotahistoriallisia kohteita.

Ensimmäinen merkki tultaessa etelästä salmenkaitajoen yli pitkin Ayräpäähän menevää tietä oli tienvierestä löytynyt kivieste.

Eräs tällainen on Salmenkaitajoen tuntumaan 1920- ja 1930-luvulla rakennettu linnoituslinja. Linjalla on 43 betonibunkkeria, joista vanhimmat rakennettiin 1920-luvulla ja tuoreimmat juuri talvisodan alla 1939. Linja ei ollut osa lopulta Mannerheim-linjaa vaan Vuoksen ja Äyräpäänjärven välisen kannaksen sulkeva väliasema. Betonilaitteiden määrä on meikäläisittäin poikkeuksellisen suuri vain yhdeksän kilometrin matkalle. Linjalla taisteltiin talvisodassa noin viikon verran helmikuun lopulla kunnes linja murtui Variksenkylän kohdalla ja joukot vetäytyivät.

Linjan bunkkerit ovat osin pieniä ns. Enckell-tyypin betonilaitteita ja osin erittäin massiivisia yhden tai kahden konekiväärin sivustatulibunkkereita. Kaikki nämä on Puna-armeijan toimesta räjäytetty talvisodan jälkeen ja nyt suuria kekoja paksuja betonilaattoja sikin sokin. Kovin umpeenkasvanut metsä ja sammaloituneet bunkkerien jäänteet olivat yllättävän vaikeita löytää vaikka upseeripartiolla oli käytössään niin alueen 1930-luvun topografikartta mittakaavassa 1:20.000 ja piirros bunkkerien sijainnista. Parhaimmillaan kuljettiin bunkkerin ohi vain muutaman kymmenen metrin päästä sitä huomaamatta.

Lisäsävyä tiedustelulle antoi se, että upseeripartion luottokuljettajan kers res Toikan isosetä, alikersantti ja konekivääriryhmän johtaja katosi taistelussa Variksenkylän alueella. Ruumis jäi maastoon, löydettiin vasta jatkosodassa kesällä 1942 ja toimitettiin kotiseurakunnin multiin.

Koko linjaa ei tiedusteltu, mutta sangen mukavasti alueen läpi kulkevan hiekkatien tuntumassa olleet bunkkerit Mä 22, Mä 11 ja Mä 21 katsottiin, valokuvattiin ja sijoitettiin digitaalisena kartalle. Näistä Mä 11 ja Mä 21 olivat juuri ennen talvisotaa valmistuneita kahden konekiväärin sivustatulibunkkereita ja Mä 22 ilmeisesti majoitusbunkkeri, joka sijainnistaan päätellen lienee toiminut myös komentopaikkana. Bunkkerien nimet ovat lyhennys Mälkölän kylästä, joka sijaitsi linjan länsipäässä.

Salmenkaidan linnoituslinja on suomalaisessa sotahistoriassa lähes unohdettu, se on jäänyt tunnetumman Mannerheim-linjan varjoon. Se kesti kuitenkin viikon tilanteessa, jossa Suomen armeija alkoi olla romahduksen partaalla.

Salmenkaitajoki-linjan bunkkeri Mä 22 nykyisessä kunnossaan. Kuvassa ei oikein ilmene sen massiivinen koko. Puna-armeijan räjäyttämän bunkkerin paksu betonikatto on kääntynyt ympäri.

Mä 11:n ylösalaisin kääntyneen katon jäännökset, kirjoittaja kuvassa antaakseen mittakaavaa. Betonilaite oli kahden konekiväärin sivustatulibunkkeri. Ohessa on myös kaaviokuva, joka tehtiin tyyppipiirustusten mukaan.

Tyyppipiirustus kahden konekiväärin sivustatulibunkkerista. Lähde: Arimo, Suomen linnoittamisen historia

Mä 21:n siipimuuri, joka on suorassa kulmassa vihollisen oletettuun tulosuuntaan nähden. Konekivääri ampui siipimuurin juuresta, kuvassa oikealta vasemmalle.

Konekiväärin ampuma-aukko Mä 21:ssä

Konekiväärin linnoituslavetin kiinnityspisteen jäänteet Mä 21:ssä.

Avainsanat: , , , ,

Share This