Uuden aselain koulutus Lappeenrannan maasotakoululla 3.2.2018

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK ja Kaakkois-Suomen poliisilaitos järjesti koulutustilaisuuden uudesta aselaista Lappeenrannassa 3.2.2018. Suomen Sotilas -lehden toimitus sai kutsun koulutustilaisuuteen, jonka ajankohta vaikutti erikoiselta, sillä koko lakiehdotusta ei ole vielä edes annettu eduskunnalle.

Erikoista koulutustilaisuuden ennakkotiedoissa oli myös se, että yhtenä kouluttajista oli poliisitarkastaja Seppo Sivula, joka on asedirektiiviä soveltavaa lakiehdotusta valmistelevan työryhmän jäsen. Ensimmäisenä ajatuksena oli tietysti se, että virkamiehet ovat jo niin itsevarmoja omasta valmistelustaan, että koulutus voidaan hyvin järjestää ilman lakiehdotustakin. Aikaisemmin on spekuloitu virkamiesvalmisteluun kulunutta varsin pitkää aikaa: viimetinkaan venytetty ehdotus veisi mahdollisuudet muutoksilta ja se olisi hyväksyttävä sellaisenaan, koska direktiivi on jäsenvaltioita sitova.

Tilaisuus paljastui kuitenkin toisenlaiseksi, ja vieläpä positiiviseksi yllätykseksi. Kaakkois-Suomen poliisilaitosta edustava ylikomisario Seppo Immonen korosti tilaisuuden aluksi sitä, miten tärkeää on dialogi metsästäjien ja aseharrastajien kanssa, poliisin ja harrastajien yhteisymmärryksen luomiseksi. Lisäksi poliisitarkastaja Seppo Sivula toi esiin, miten sisäministeriö haluaa myös kommunikaation pysyvän mahdollisimman avoimena. Sivula vaikuttikin olevan esimiestään Johanna Puiroa valmiimpi dialogiin, vastakkaisten näkemysten kuunteluun ja jopa vastaamaan hankaliinkin kysymyksiin. Sivula toki vakuutti myös esimiehensä olevan aidosti suomalaisten aseenomistajien puolella.

Puolustusvoimat ei ole innostunut reserviläispoikkeuksen hyödyntämisestä

Sotilasaseita muistuttavat itselataavat puoliautomaattikiväärit ovat EU:n asedirektiivin kieltolistalla

Poliisitarkastaja Seppo Sivulan mukaan sisäministeriössä on ollut äärimmäisen kiireistä direktiivin reserviläispoikkeuksen vuoksi, sillä siellä on kuumeisesti haettu sekä MPK:n että Puolustusvoimien suunnalta reserviläisharjoituksia, joissa käytetään yli kymmentä patruunaa lippaissa. Alunperin sisäministeriössä oletettiin, että jommasta kummasta tai molemmista löytyy helposti lista sellaisista harjoituksista, mutta tilanne vaikuttaisi olevan toinen. Haasteena tässä on se, että tahtotilaa suurien lippaiden sallimisesta jokaiselle reserviläiselle ei tunnu olevan kenelläkään. Lisäksi reserviläisten ryhmittely sellaisiin, joille luvan voi myöntää ja niihin, joille sitä ei voi myöntää, ei tunnu olevan helppoa.Aikaisemmin puolustusministeriön suunnaltakin esitetyt ajatukset Sveitsin mallisesta reserviläisaseistuksesta tai muustakaan sijoitetuille reserviläisille jaettavista valtion aseista tuntuvat olevan vastenmielisiä erityisesti Puolustusvoimille, mutta myös poliisille. Aseistettua reserviä ei haluta. Niinpä suurista lippaista on tulossa todellinen ongelma Suomessa. Erityisesti siksi, että niitä on niin paljon liikkeellä.

Sisäministeriössä tuntuu kuitenkin löytyvän ymmärrystä ongelmalle ja erilaisia kiertoteitä direktiiville on pohdittu. Yksi keskusteluihin noussut mahdollisuus olisi erillinen lipaslupa. Tästä on helppo ajatella, että tuo olisi vain taas yksi tapa rahastaa lippaiden omistajia perimällä maksu erillisestä lipasluvasta. Tämä on kuitenkin merkittävästi parempi ehdotus kuin Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Petteri Nenosen kyyninen näkemys siitä, että sanktion ollessa tarpeeksi kova (eli aselupien menetys), se saisi ihmiset ottamaan lippaiden luovutusvaatimuksen tosissaan.

Nyt näyttää siis siltä, että Suomi on taistellut direktiiviin reserviläispoikkeuksen turhaan. Suomessa ei osata tai haluta hyödyntää sitä. Kriittinen katse kohdistuu erityisesti Puolustusvoimien suuntaan, jolla ei näytä olevan halua nostaa reserviläisten valmiutta sellaiseen pisteeseen, missä taisteluvalmiita joukkoja olisi jo valmiiksi hajasijoitettuna pitkin maakuntia. Pelätäänkö siellä, että reserviläisten omaehtoisissa harjoituksissa mahdollisesti sattuvat onnettomuudet menisi Puolustusvoimien piikkiin?

Poliisi keskittyy siviiliharrastajien aseasioihin

Poliisi katsoo kuitenkin asiaa ensisijaisesti siviilien aseomistuksen kannalta, eivätkä he edes halua keskittyä maanpuolustukselliseen tai sotilaalliseen näkökulmaan. Tilaisuudessa puhunut Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen aselupa-asioita käsittelevä ylikonstaapeli Petteri Nenonen sanoikin saavansa päänsärkyä aina kun joku puhuu metsästäjien ja aseharrastajien maanpuolustuksellisesta merkityksestä, hänen mukaansa sellaista ei ole.

Hyvänä puolena direktiivissä ja sen soveltamisessa kuitenkin vaikuttaisi olevan tilanne, että lippaita lukuun ottamatta suuria muutoksia ei pitäisi olla tulossa – tämä tosin nähdään vasta kun lakiehdotus on valmis. Ampumaurheilun perusteella luvan voi edelleen saada sellaisille aseille, joissa kilpaillaan kansainvälisesti ja säännöissä vaaditaan itse lataavaa asetta, jopa yli 30 patruunan lipasta. Tosin tällä tulkinnalla varmistetaan se, että uusien lajien kehitys Suomessa loppuu. Vaikka laji olisikin suomalaisten keksimä, kannattaa se esitellä ensin jossain vapaamman aselain maassa ja tuoda sitten Suomeen. Näin se on heti kansainvälinen.

Aselaki tulee muuttumaan nyt useaan otteeseen. Ensimmäinen muutos astui voimaan jo joulukuussa 2017, seuraava muutos tulee direktiivin myötä syyskuussa 2018, ja sitä seuraava joulukuussa 2018, kun poliisi siirtyy sähköiseen järjestelmään lupien osalta. Mikäli nykyinen hahmotelma laista hyväksytään, niin joulukuun 2018 jälkeen aselupia haetaan valtakunnallisesti, eli käsittely tapahtuu valtakunnallisessa jonossa nykyisen paikallisen käsittelyn sijaan.

Tulkinnat edelleen alueellisesti kirjavia

CZ Scorpion Evo3 S1 9x19mm on tulkintoja herättävä pistooli.

Nykyisestä mallista Suomen Sotilaallekin on tullut paljon palautetta paikkakuntien tulkintojen kirjavuudesta. Tilaisuudessa ylikonstaapeli Petteri Nenonen perusteli eräälle kysyjälle aselain tulkintaansa, joka osoitti samalla sen, miten yksittäinen poliisi voi soveltaa lakia varsin omatulkintaisesti. Osittain ylikonstaapeli Nenonen vaikutti tiukemmalta kuin toisilla paikkakunnilla toimivat virkaveljensä. Muun muassa esimerkkinä käytetyn CZ Scorpion Evo3 S1 9x19mm -aseen hän määritteli soveltumattomaksi pistooliammuntaan, vaikka laki sen siihen kategoriaan luokitteleekin. Toisaalta taas suoraan yleisökysymykseen .458 SOCOM/AR-15 sovituksen soveltuvuudesta hirvenmetsästykseen, hänen suhtautumisensa oli positiivinen, vaikka toisella paikkakunnalla ko. kysyjä on joutunut asian riitauttamaan oikeuteen asti.

Aselakiehdotus on kuitenkin vielä kesken ja eduskunnan pitää se vielä hyväksyä, joten aikaa vaikuttaa on vielä tämä kevät. Ehkä kansanedustajat ja ministerit voivat vielä saada herätyksen aikaan virkamiesvastuuta pelkäävässä pääesikunnassa? Kello kuitenkin käy ja aika kuluu. Jos reagointi ei ole nopeaa, niin juuri muita muutoksia kuin tiukennuksia ei ole luvassa. Sisäministeriön poliisitarkastaja Sivula toivoi konkreettisia ehdotuksia, sillä Sisäministeriön neuvottelijat eivät voi viedä EU-tason neuvotteluihin pelkoja ja oletuksia.

Suomen Sotilas jatkaa tilanteen seuraamista.

Avainsanat: , , ,

Share This