Uudet vastatykistö-lentoratatutkat kenttätykistölle ehkä jo 2020

Teksti: Arto Ojanen

HS kirjoitti 12.1. Puolustusvoimien hankkivan vastatykistötutkia.  Mikään uusi uutinen tämä ei kyllä ole, sillä Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen kertoi siitä jo vuonna 2015 Maavoimien Mediapäivän yhteydessä. Hyvin tärkeällä varauksella, että hanke toteutuu, jos se mahtuu Maavoiminen rahoituskehykseen.

Tykistön tarkastaja eversti  Pasi Pasivirta valotti hankkeen aikataulua sen verran, että siinä pyritään toimimaan nopeasti, jolloin tutka olisi käytössä jo vuonna 2020. Aikaisemmin ovat asiasta perillä olevat tahot kertoneet Suomen Sotilaalle, että varsinainen hankintapäätös jää seuraavalle hallituskaudelle. Varsinainen operatiivinen käyttövalmius saavutetaan kuitenkin vasta 2020 –luvun alussa, kun sodanajan reserviläiset on ehditty kouluttaa valmiiksi.

Suomessa on pitkäaikainen kokemus tällaisesta asejärjestelmästä, sillä meille hankittiin vuonna 1976 silloin tuliterä brittiläinen Cymbeline -vastatykistötutka sen ensimmäisenä ulkomaisena asiakkaana. Järjestelmä kykeni tosin kunnolla paikantamaan ainoastaan kranaatinheittimiä. Tykkejäkin toki niiden ampuessa yläkulmilla eli yli 45 asteen korotuksella. Yläkulmilla ammunta on kuitenkin tykistössä harvinaisempaa.  Analoginen laite oli tällä vuosituhannella jo vanhentunut teknisesti eikä varaosiakaan enää saanut. Siksi se oli pakko poistaa käytöstä vajaat kymmenen vuotta sitten. Yli kolmenkymmenen vuoden aikana ehtivät kuitenkin lukuisat tykkimiehet saada sillä koulutuksen Niinisalon Tiedustelupatteristossa.

Suomeen hankittiin Cymbeline vastatykistötutka jo vuonna 1976. Järjestelmä on poistettu käytöstä vanhentuneena jo vuosikymmen sitten, eikä uutta ole vielä saatu tilalle. Perävaunutyyppinen Cymbeline -tutka kuvassa antenni suljettuna kuljetusasentoon. kuva: Wikimedia

Suomeen hankittiin Cymbeline vastatykistötutka jo vuonna 1976. Järjestelmä on poistettu käytöstä vanhentuneena jo vajaa vuosikymmen sitten, eikä uutta ole vielä saatu tilalle. Perävaunutyyppinen Cymbeline -tutka kuvassa antenni suljettuna kuljetusasentoon. kuva: Wikimedia

Myös uudempia tykistötutkia on Puolustusvoimat kyennyt seuraamaan läheltä. Eräänä harvoista maittemme välisistä onnistuneista yhteistyöprojekteista on ruotsalaisille tarjottu tilaisuus tulla Rovajärvelle testaamaan ja harjoittelemaan tykkien paikantamista tositilanteessa. Heillähän kovilla ampuminen on erittäin harvinaista herkkua. Ensimmäisen kerran tulivat ruotsalaiset Rovajärvelle jo noin 15 vuotta sitten. Myös viime marraskuussa oli ruotsalainen tykistötiedustelujoukkue mukana MVH16:sta (Maavoimien vaikuttamisharjoitus), kuten Suomen Sotilas kertoi viime vuonna. Lehdellemme ei valitettavasti tarjoutunut tilaisuutta tutustua tarkemmin laitteeseen. Syynä eivät olleet sotasalaisuudet vaan mediaväen tiukka aikataulu. Tämä ARTHUR (ARTillery HUnting Radar) tutka oli nimittäin 1990 -luvun mallia, Siten ei isäntämaallekaan tarjoutunut mahdollisuutta ennenaikaisen evaluointiin, vaikka laitetta Rovajärvellä laajasti sotilaille esiteltiinkin.

Tykistön todellisella suurvallalla Venäjällä on luonnollisesti ollut kauan käytössään paikantamistutkia. Uusimpien mallien suorituskyky ei ehkä ole ihan länsimaisella tasolla, mutta uusimmat laitteet ovat jo varsin kehittyneitä. Tällaisen suorituskyvyn saaminen meillekin olisi siten äärettömän tärkeää, vaikka Maavoimille on huutavia rahareikiä joka puolella.

Venäläinen vuonna 2013 julkistettu Almaz-Anteyn valmistama Zoo-1 itseliikkuva vastatykistötutka. Kuva kirjoittajan.

Venäläinen vuonna 2013 julkistettu Almaz-Anteyn valmistama Zoo-1 itseliikkuva vastatykistötutka. Kuva kirjoittajan.

Arto Ojanen on lehtemme tykistöasiantuntija.

Share This