Uusi NATO

Presidentti Donald Trumpin taannoiset ensikommentit NATO:n merkityksestä olivat kaikkea muuta kuin mairittelevat:  NATO oli hänestä aikansa elänyt ja jo kauan sitten valovoimaisuutensa menettänyt  organisaatio, joka sitä paitsi maksatti laskunsa amerikkalaisilla veronmaksajilla. Siksi se joutikin hänen mielestään häipymään menneisyyden hämärään.

Tätä vasten onkin erityisen mielenkiintoista lukea, mitä presidentti Trumpin kesän alussa Yhdysvaltain NATO-suurlähettilääksi nimeämä entinen Teksasin republikaaninen senaattori Kay Bailey Hutchison sanoi NATO:sta 30.8.2017 The New York Times  –lehteen kirjoittamassaan milelipidekirjoituksessa.

Suurlähettiläs Hutchison toteaa kirjoituksensa alussa, että monasti Washingtonissa käy niin, että puolueiden väliset erimielisyydet ja turha puolueiden välinen kilpailu värittävät uutisia ja peittävät alleen keskeisistä poliittisista kysymyksistä vallitsevan yksimielisyyden.

Näin on hänen mielestään käynyt NATO-kysymyksen kohdalla.  Kaikki merkittävät tahot mukaan luettuna keskeiset senaattorit molemmista puolueista, ulkoministeri Rex Tillerson, puolustusministeri Jim Mattis ja presidentti Trumpin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja H.R. McMaster –  ja itse asiassa myös presidentti itse – ovat yhtä mieltä perusasiasta: NATO on edelleen korvaamaton transatlanttinen puolustusliitto, mutta se on myös organisaatio, joka kaipaa kipeästi uudistusta.

Presidentti Trump, samoin kuin suurlähettiläs Hutchison, painottavat sitä, että NATO on edelleenkin järjestö, jonka kautta siihen kuuluvat jäsenmaat voivat yhdistää voimansa oli sitten kysymys perinteisestä puolustuksesta, kansainvälisestä terrorismista, Ukrainasta, joidenkin valtioiden lännelle muodostamasta ydinaseuhasta tai muusta länsimaille vihamielisestä toiminnasta.

Keskeinen uudistamistarve Yhdysvaltain mielestä koskee NATO:n rahoitusta ja yleisemmällä tasolla NATO:n jäsenmaiden liian vähäistä panosta sotilaalliseen maanpuolustukseen.  Walesin huippukokouksessa syyskuussa 2014 sovittu järjestely, jonka mukaan jäsenmaat pyrkivät käyttämään 2 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja siitä 20 prosenttia uuden kaluston hankkimiseen, ei ole juurikaan ottanut ilmaa siipiensä alle.  Vain neljä-viisi liittokunnan 29 jäsenmaasta on kivunnut tälle tasolle ja jotkut isot eurooppalaiset jäsenmaat ovat jääneet hädin tuskin puoleen näistä tavoitteista.

Mikäli kaikki jäsenmaat olisivat pitäneet lupauksensa, NATO-mailla olisi suurlähettilään laskelmien mukaan käytettävissään noin 100 miljardia euroa enemmän puolustukseen kuin tällä hetkellä on asianlaita.

Suurlähettiläs Hutchison viittaa myös Yhdysvaltain panokseen, joka on noin 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta ja tekee euromääräisesti laskettuna noin 600 miljardia euroa. Siitä on tuleville kolmelle vuodelle korvamerkitty noin 4,5 miljardia erityiseen European Deterrence Initiative –tukeen, jolla katetaan Yhdysvaltain asevoimien itäisessä Euroopassa pidettävistä harjoituksista ja läsnäolosta koituneita kustannuksia.

Suurlähettilään kirjoituksessa on selkeä viesti NATO-maille, tosin teräsnyrkkinä silkkihansikkaassa: Trumpin hallinto tukee vahvasti transatlanttista turvallisuusyhteistyötä , mutta samalla odottaa tähän yhteistyöhön vahvempaa eurooppalaista panostusta.

 

Kirjoittaja on Suomen Sotilaan blogisti. Hän työskentelee International Centre for Defence and Security (ICDS) -tutkimuslaitoksella Tallinnassa Virossa.

 

 

 

Share This