Vaihtoehtoinen taistelukärki Suomen raskaalle raketinheittimelle

Puolustushallinto valmistelee jälleen uusien ampumatarvikkeiden hankintaa raskaalle raketinheitinjärjestelmälle (298 RSRAKH 06 – M270 MLRS). Aiemmin vireillä ollut, jopa 300 km kantavia ATACMS-tykistöohjuksia koskenut hankinta lopetettiin keväällä 2014. Nyt haetaan hyväksyttävää vaihtoehtoa.

Suomen hankintaa koskeva pyyntö on parhaillaan käsittelyssä Yhdysvaltain kongressissa. Puolustusministeriön ja Yhdysvaltain ulkoministeriön julkistamien tietojen mukaan Suomessa valmistellaan tällä kertaa sekä aluevaikutteisten ampumatarvikkeiden (GMLRS M30A1 Alternative Warhead) että pistemaalien tuhoamiseen tarkoitettujen ampumatarvikkeiden (GMLRS M31A1 Unitary) hankintaa. Molempien valmistaja on yhdysvaltalainen Lockheed Martin.

GMLRS-sukupolveen kuuluvien ampumatarvikkeiden ampumaetäisyys on minimissään noin 15 km ja maksimissaan noin 70 kilometriä. Molemmat ”raketit” ovat tarkasti ottaen ohjuksia, sillä niissä on GPS-signaalilla korjattu inertiaohjaus. Näiden nykyaikaisten ohjautuvien ampumatarvikkeiden käyttö on mahdollista, koska Alankomaista alun perin vuonna 2006 käytettynä hankittuihin M270-heittimiin hankittiin jo muutama vuosi sitten ammunnanhallinnan päivitys. Suomen raskaat raketinheittimet ovat siten tältä osin M270A1-tasolla.

Vaikuttavaa

Perinteisen tykistöammuksen – oli se sitten kranaatti, raketti tai ohjus – vaikutus perustuu räjähdys-, paine- ja sirpalevaikutukseen. Näin on myös M31A1 Unitary -ohjuksen kohdalla. Ohjuksen taistelukärjen suoran räjähdys- ja painevaikutuksen lisäksi sen ammuskuoresta muodostuu sirpaleita. Kohteesta riippuen syntyy myös erilainen määrä sekundaarisia sirpaleita.

Räjähdyksen synnyttämä varsinainen shokkiaalto on erittäin nopea ja tuhoisa mutta kantamaltaan hyvin pieni. Äänen nopeudella etenevä paineaalto kantaa jo paljon pidemmälle, mutta senkin paine – eli kyky tehdä tuhoa – laskee etäisyyden neliönä (geometrinen vaimeneminen). Sirpaleiden jakauma sekä aerodynaaminen muoto ovat yleensä taas ihan jotain muuta kuin optimaalisia.

Jos kuitenkin kyse on esimerkiksi siviiliasutuksen lähellä olevasta pistemaalista, on tästä kaikesta edellä mainitusta lähinnä vain etua.

”Aluevaikutteinen ampumatarvike”

Suojaamaton tai kevyesti suojattu aluemaali on sitten hyvin eri asia – maalialkoita vastaan tarvitaan joko paljon ampumatarvikkeita tai paljon hyvin leviäviä (aerodynaamisia) sirpaleita. Ammuskuoren sirpaloitumista voi tietysti yrittää hallita eri tekniikoilla, mutta varsinkin ohjuksissa ja raketeissa esisirpalointi, eli taistelukärkeen valmiiksi pakatut nuoliammukset, tangot tai ”napit” ovat huomattavasti paremmin toimiva ratkaisu.

Teoriassa nuoli on aivan erinomainen muoto, sillä se vakavoituu itsekseen, vaikka se lähtee taistelukärjestä väärässä asennossa, minkä lisäksi sen kyky läpäistä esimerkiksi sirpalesuojaliivejä on erinomainen. Käytännössä kuitenkin erilaisilla pätkityillä tangoilla päästään usein lähes yhtä hyvään tai jopa parempaan lopputulokseen. Niiden valmistus ja pakkaaminen tiheästi taisteluosaan on myös selkeästi helpompaa.

Video GMLRS M30A1 Alternative Warhead -ampumatarvikkeen taistelukärjen koeammunnoista:

 

M30A1 Alternative Warhead -ohjuksen taistelukärjen sisällä on ”pre-formed penetrators”, eli se on tyypiltään esisirpaloitu. Sen eri prototyypeissä kokeiltiin myös nuolia, mutta sirpaleiden lopullista muotoa ei ole kerrottu julkisesti. Oheisen koeampumavideon perusteella kyse on lähinnä ”nappimaisesta” tangosta, ja näitä ”valmiiksi muotoiltuja läpäisijöitä” on ehkä kahta eri kokoa – mikä olisi hyvin tyypillinen ratkaisu. Suuremman massan sipaleilla vaikutetaan ajoneuvoihin, ja saadaan ulottuvuutta, kun taas pienillä muutaman gramman napeilla saadaan erittäin tiheä peitto elävää voimaa vastaan. Sirpaleen materiaali on hyvin todennäköisesti volframikarbidia, koska se on tiheää ja kovaa. Tosin suojaliivejä ja kypärää ei välttämättä tarvitse edes läpäistä saadakseen vaikutusta, sillä ne suojaavat joka tapauksessa vain osan ruumiista.

Sen lisäksi, että M30A1 AW on tarkoitettu aluemaaleja vastaan, voidaan sillä toki vaikuttaa myös sellaisia suojaamattomia tai kevyesti suojattuja pistemäisiä maaleja vastaan, joiden aivan tarkka sijainti ei ole selvillä laukaisuhetkellä. Jos ajatus ei heti avaudu, niin ajattele haulikkoa (tai ilmatorjuntaohjuksen taistelukärkeä).

 

GMLRS_AW

M30A1 AW on periaatteessa aivan uusi ampumatarvike, mutta sen taistelukärjen perusperiaate on yli 200 vuotta vanha ja koko ampumatarvikkeessa on 90-prosenttisesti samat komponentit kuin M31A1-raketissa. 10 vuotta sitten tuotantoon tulleita M31 (ja päivitettyjä M31A1) -raketteja on valmistettu jo yli 17 000 kappaletta. Niitä on myös ammuttu taistelukäytössä jo yli 3000 kappaletta.

”Rypäleammuksista”

Rypäleammuksia voi ostaa samasta paikasta kuin hedelmäpommeja ja kranaattiomenia. Sotilaskäyttöön tarkoitettuja kuorma-ammuksia, -raketteja ja -ohjuksia taas onneksi ei. Ongelma on kuitenkin siinä, että näiden kuorma-ampumatarvikkeiden sisältämät tytärampumatarvikkeet saattavat hyvinkin jäädä räjähtämättömiksi ja päätyä juuri sinne sitrushedelmien joukkoon – vaikka nykyisissä onkin aiempaa paremmat sytyttimet ja itsetuhomekanismit.

M270A1 MLRS ja HIMARS -raketinheittimille tarkoitetun, vuonna 2004 tuotantoon tulleen M30 GMLRS DPICM -kuormaohjuksen sisällä on 404 kappaletta M101-tytärampumatarvikkeita (DPICM – Dual-Purpose Improved Conventional Munition). Näistä jokainen on hyvin panssaria läpäisevä ja hyvin sirpaloituva pienikokoinen ontelokranaatti. Tämän ampumatarvikkeen kyky vaikuttaa laajalla alueella niin panssaroituihin ajoneuvoihin kuin elävään voimaan on erinomainen, mutta sen rasitteena ovat edelleen räjähtämättömät tytärampumatarvikkeet.

Aikaisempia M77-tytärampumatarvikkeita (M26-raketti) saattoi ampumamatkasta, säästä ja maalin maastosta riippuen jäädä räjähtämättä jopa useita kymmeniä prosentteja. Tämä havaittiin myös Suomessa tehdyissä koeammunnoissa. Nykyisillä M101-tytärampumatarvikkeilla räjähtämättömien ampumatarvikkeiden osuus on huomattavasti pienempi, mutta se on silti keskimäärin useita prosentteja. Mutta toki sinne maastoon jää aina räjähtämättömiä ammuksia myös ihan perinteisillä tykistön ampumatarvikkeilla.

298 RSRAKH 06 maavoimien vaikuttamisharjoituksessa kesällä 2012.

298 RSRAKH 06 maavoimien vaikuttamisharjoituksessa kesällä 2012. Kuva: Puolustusvoimat

Moottoroidusta jalkaväestä hyvää päivää!

Puolustusministeriön ja Yhdysvaltain ulkoministeriön tietojen perusteella on nyt aika selvää, että meille ei olla hankkimassa ainakaan M30 GMLRS DPICM -kuorma-ampumatarvikkeita. Yhdysvallat on niitä hankkinut omiin heittimiinsä joitain tuhansia, joskaan se ei ole ampunut – tai joutunut ampumaan – vielä yhtään niistä taistelussa.

Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Suomi on tässä vaiheessa hakenut lupaa hankkia 15 kasettia M31A1 Unitary -ohjuksia sekä 25 kasettia M30A1 Alternative Warhead -ohjuksia, mikä tekee yhteensä 90+150 ohjusta. Mutta onko meillä Suomessa oikeasti käyttöä 70 km kantavalle ”miinapommille” ja ”haulikolle”?

Varmasti käyttöä keksitään, kun on ennenkin keksitty. Jos M30A1 AW:n taistelukärjen sirpaleella on riittävästi massaa, se voi läpäistä muutaman kymmenen metrin säteellä normaalin kuljetuspanssariajoneuvon tai rynnäkköpanssarin sirpale- ja luotisuojalevyt, aivan kuten 155 mm kranaatin sirpale tekee. Lähellä olevien kohdalla tämä on lähes varmaa, sillä herätesytyttimen avulla taistelukärki räjähtää ilmassa ja pääsee siten vaikuttamaan myös katon kautta. Hyvin kohdalle osuessaan vaurioituu melko varmasti myös taistelupanssarivaunu. Ilmatorjunta- ja ELSO-järjestelmät, tykistön tuliasemat sekä erilaiset komentopaikat saisivat aivan varmasti kyytiä.

Mutta jos ja kun krooninen vaiva on oikeasti BTR-82A ja T-72B3 -kalustolla nopeasti liikkuva mekanisoitu taisteluosasto, eikä ne Toyotalla kulkevat sissit/terroristit, niin on yhtä lailla selvää, että INS/GPS-ohjattu kuorma-ampumatarvike, jossa yhdessä taisteluosassa on useita satoja DPICM-tytärampumatarvikkeita, olisi juuri se oikea lääke pitää kaapissa sen pahan päivän varalle.

Kyllä niitä jälkiä ehtii sitten myöhemmin siivoamaan, rauhassa.

Twitter: @APulkki

PS. Suomi ei ole kuorma-ampumatarvikkeet kieltävän Oslon sopimuksen allekirjoittajamaa – ja hyvä niin.

Avainsanat: , , , ,

Share This