Venäjän sähkömies

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnin paluu Venäjälle kirvoitti laajuudeltaan ennennäkemättömiä protesteja ympäri maata ja kansainvälisestikin. Vladimir Putinin Mustanmeren-palatsin paljastanut Navalni ei ole aiemmin vastaavalla tavoin hyökännyt presidenttiä vastaan, vaan keskittynyt lähinnä Kremlin vasallien arvosteluun. Suoranaisen pilkallisia huomautuksia sisältänyttä Youtube-klippiä on katsottu venäjänkielisessä maailmassa kymmeniä miljoonia kertoja.

Kritiikin suuntaamisella tsaarin sijaan hänen neuvonantajiinsa ja ”pajareihin” on Venäjällä pitkät perinteet. Jos Navalni oli kuitenkin jo ennen myrkytystään tutkimassa nimenomaan nyt julkistettua tapausta, se saattaisi myös selittää FSB:n heikosti onnistuneen salamurhayrityksen – olihan miestä seurattu jo vuosikaudet. Ilmeisesti Navalni Julija-vaimoineen oli päästä hengestään samojen tahojen edesauttamina jo tämän vuoden heinäkuussa Königsbergin vierailullaan.

Vaikka Venäjän kaduille oli saapunut mieltään osoittamaan maan väestöstä vain noin promille, ei protestien merkitystä ole syytä vähätellä. Ensinnäkin ne ovat Venäjän mittakaavassa suuria ja edellisen kerran vastaavaa nähtiin noin vuosikymmen sitten. Toiseksi mielenosoitustoiminta on tällä kertaa alueellisesti erittäin laajalle levinnyttä. Kolmanneksi Venäjä on kymmenessä vuodessa muuttunut autoritaarisempaan suuntaan ja näinkin suuri halukkuus osallistua pääosin luvattomiin kokoontumisiin – vieläpä koronapandemian aikana – kielii suuremmasta tyytymättömyydestä kuin vastaavan ihmisjoukon marssiminen normaaliaikana, normaalissa maassa ja viranomaisten suojeluksessa.

Nuoriso ja viihdetaiteilijat alkavat ottaa etäisyyttä Putiniin. Kiinalaisten ylläpitämässä TikTok-palvelussa on menossa villitys, jossa nuoret vaihtavat presidentin muotokuvia Navalniin jakaen operaation verkkoyleisölleen. Suosittu poplaulaja Alla Pugatshova haistatti pitkät entiselle aviomiehelleen tämän vaatiessa naista Kremlin tueksi ja alkoi seurata Navalnin Twitter-tiliä. Pieniä signaaleja, toki – mutta ne kertovat laajemman asennemuutoksen olevan käynnissä.

Miksi Navalni ylipäänsä päästettiin hoitoon Saksaan? Ehkä siksi, että hänen ajateltiin joka tapauksessa kuolevan tai jäävän kyvyttömäksi jatkamaan toimintaansa. Jos hän selviäisikin, ulkomailla ”lännen tarjoamista eduista” nauttiva oppositiojohtaja ei olisi kansan silmissä uskottavin mahdollinen. Putinin kanssa aiheesta keskustellut tasavallan presidentti Sauli Niinistö voi ehkä joskus avata, millaisia viestejä vaikkapa Saksan johto on pyytänyt Kremliin välittämään. Uhattiinko esimerkiksi kaasuputkihankkeelle vihdoin todella laittaa piste?

Boris Kustodijevin Stenka Rasin -maalaus (1918).

Melko varmana voi pitää, ettei Putin uskonut jäävänsä myrkytyksestä kiinni housut novitshokissa, vaikka kaikki tekijän olisivat vähintään likiarvoisesti ilman todisteitakin tienneet. Kremlillä on käsissään Valko-Venäjän lisäksi kasvava kotimainen ongelma, joka saattaa pian heijastua myös lähialueille. On oma kysymyksensä, kuinka hyvin ulkoisen aggression lietsominen enää toimii.

Navalnin toiminnassa on selvästi siirrytty uuteen vaiheeseen. Kuten tsaarinvallan kaatanut, kalliista sodankäynnistä irtautumista luvannut Vladimir Lenin saapui kotimaahansa Saksasta, dynaamisen kasakkajohtajan ikoninen kotiinpaluu ja nouseminen lähes kuolleista resonoivat syvästi venäläisten vallankumousmyytteihin.

Aiemmin järjestelmä on voinut myös hyödyntää Navalnia venttiilinä, jonka kautta eri tahot ovat saaneet tuotua julki omia korruptiopaljastuksiaan ja turvallisuuspalvelun jatkuvassa seurannassa hän on ehkä myös tarjonnut elimille tietoa siitä, missä eliitin sisäiset kamppailut kulloinkin kuumenevat.

Leninin paluuta Pietarin Suomen asemalle muisteltiin vuonna 1953 julkaistussa postimerkissä.

Puolan legendaarisen Solidaarisuus-johtaja Lech Wałesan tavoin Navalni on sähkömies, joka valaisee silloin, kun on kaikkein pimeintä. Hänestä ei kuitenkaan välttämättä ole poliitikoksi, vaan ensisijaisesti nykyjärjestelmän haastajaksi. Vuosia konspiratiivista peliä pyörittänyt Wałesa kompastui monien arvioiden mukaan myöhemmin omaan nokkeluuteensa, kun ei osannut käsitellä vanhaan järjestelmään liittyviä kontaktejaan, vaikka niissä ei välttämättä ollut tilanteen huomioiden suurta moitittavaa. Navalnin suojelijoista ja korruptiopaljastusten lähteistä emme tiedä järin paljon – kuten emme siitäkään, olisiko hänellä kiinnostusta johtaa maatansa.

”Kommunismi on sosialismi ja maan sähköistäminen”, kerrotaan Leninin sanoneen. Sähkömiehet ovat palanneet.

Share This