Venäläisten uusisänmaallinen taistelunäytös Viipurissa

Suomi menetti Viipurin venäläisten hyökkäyksessä 20.6.1944. Tämä joskus maamme sotahistorian suurimmaksi katastrofiksi sanottu taistelu on venäläisestä näkökulmasta taas luonnollisesti loistava voitto. Ei siis ihme, että Venäjän nykyisen uus-isänmaallisuuden valtavirrassa on Viipurissa jälleen elvytetty taistelunäytös, jossa asianharrastajat aidonnäköisissa univormuissa aidoilla aseilla esittävät näitä tapahtumia. Näiden näytösten pitäminen Viipurissa lopetettiin välillä viime vuosikymmenellä. Suomen Sotilas kävi katsomassa millainen tämä näytös nykyisin on ja kuinka se vastaa oikeaa historiallista tapahtumien kulkua.

Pääkuva: Puna-armeija syöksyy Viipuriin

Näytös esitettiiin Viipurin kaikkein keskeisimmäällä paikalla Kauppatorilla tutun Pyöreän Tornin vieressä. Paikka sopii ahtautensa johdosta tarkoitukseen hyvin huonosti. Se lienee valittu siksi että katsojia saataisiin kaupungilla liikkuvista ohikulkijoista. Tämä olikin tarpeen sillä sosiaalista mediaa lukuunottamatta ei mitään mainoksia ollut etukäteen havaittavissa eikä hotellien henkilökuntakaan osannut kysyttäessä kertoa esimerkiksi näytöksen alkamisaikaa.

Kauppatorin viereiseen Torkkelinpuistoon oli sijoitettu varsin laaja sekä monipuolinen kalustonäyttely. Siellä oli katsottavissa sekä myös kokeiltavissa varmaan kaikki Puna-armeijan II Maailmansodan aikaiset kiväärikaliberisten aseiden mallit. Esillä oli joitakin tykkejä ja pst-aseita sekä myös pari erilaista raskasta 12,7 mm konekivääriä. Viimemainitulla saivat halukkaat myös ampua paukkupatruunoita, jolloin iso osa tungeksivista katsojista altistui kuulovauriolle. Porkkanan kokoiseen hylsyyn mahtuu ruutia sen verran, että kuulosuojaimet olisi ollut tarpeen muillekin kun ainoastaan ampujalle. Paikalliset melustandardit vaikuttavatkin kovasti erilaisilta kun ne, joihin EU:ssa olemme tottuneet.

Kalustonäyttelyn Ford-lisenssillä valmistettu Zis-kuorma-auto

Itse näytöksessä riitti pauketta ja räminää. Pyrötekniikkaa oli käytössä vähintään riittävästi joten tykistökeskityksetkin saatiin kuvattua aidonnäköisesti. Suomalaisten puolellahan vuonna 1944 meni pieleen suunnilleen kaikki mahdollinen, jonka seurauksena joukot jättivät asemansa ilman taistelua pian Puna-armeijan ensimmäisten tiedusteluhyökkäysten tultua torjutuiksi. Tämä historiallinen tosiasia ei ilmeisesti sopinut näytöksen käsikirjoittajille, sillä nyt näimme valeuutisista tutun ”vaihtoehtoisen totuuden”: kaupunkia puolustivat suomalaiset panssarivaunut, jotka tekivät jopa vastahyökkäyksen. Ilmeisesti Puna-armeijan sotilaiden koko Kannaksen suurhyökkäyksessä osoittama hyökkäyshenki ja urhoollisuus sekä koko operaation taitava suunnittelu ei riittänyt vaan todellisuutta oli tarpeettomasti lisätty Puna-armeijan etevyyden korostamiseksi. Suomalaisen osapuolen käyttämä sotajeeppikin antoi väärän käsityksen että USA:n Lend-Lease apua annettiinkin Suomelle eikä Neuvostoliitolle.

Suomalaiselle katsojalle näytös ei siis paljoa antanut. Ehkä kuitenkin joillekin jännnittävän elämyksen, sillä esiintyjät ammuskelivat loppuja paukkupatruunoitaan vielä pitkin alkuiltaa. Tämä antoi aiheen näytöksestä tietämättömille turisteille kysella, voiko keskikaupungille mennä, kun siellä ammuskellaan.

Suomalaiset puolustusasemissa ennen hyökkäystä

BT-7 vaunu tukee suomalaisten puolustusta

Suomalaisten vastahyökkäys, jota ei todellisuudessa koskaan tapahtunut

Suomalaisten BT-7 vaunu on ammuttu tuleen. Näitä meillä Viipurissa olikin käytössä, tosin erilaisella tykillä, joka osoittautui täysin tehottomaksi.

Näytöksen venäläisiä osallistujia

 

Avainsanat: , ,

Share This