Viesti Venäjälle

Tänään julkaistiin jälleen Suojelupoliisin vuosikirja. Kiristynyt tilanne lähialueilla sekä vielä verraten uudet tiedustelulait ovat lisänneet aiemmin tiukasti salaisuuden verhon takana toimineiden organisaatioiden tiedotustoimintaa – ja hyvä niin, onhan maanpuolustus jokaisen kansalaisen asia. Myös tiedustelun perusteet on siten syytä ymmärtää ja kokea alan parissa toimivat viranomaiset luottamuksen arvoisiksi. Yleisellä tasolla kirjassa todetaan erityisesti Venäjän ja Kiinan olevan kiinnostuneita maastamme.

Viime viikolla paljastui, että joulun jälkeen julkisuuteen vuotaneen, eduskuntaan kohdistuneen laajan tietomurron takana on suurella todennäköisyydellä ollut Kiina. Vaikka Suojelupoliisi ei suoraan maata nimeltä maininnutkaan, APT31-operaation tiedetään yleisesti olevan kiinalaista perua. Tämä ei toki tarkoita, että murron avulla saadut tiedot olisivat päätyneet pelkästään kiinalaisten käyttöön tai edes sitä, etteikö operaatiossa olisi voitu käyttää hyväksi esimerkiksi Pekingin liittolaismaiden henkilöresursseja. Palvelukset maksetaan tällä alalla takaisin.

Seppo Tiitisen (Supon päällikkö 1978-1990 ja eduskunnan pääsihteeri 1992-2015) aikana ei paljastuneista vakoilutapauksista juurikaan hiiskuttu.

Suurin uutinen tietomurrosta puhuttaessa ei kuitenkaan ole siinä, että taustalta löytyi kiinalainen toimija tai edes siinä, että eduskunnan turvajärjestelmät pettivät. Suurin uutinen on, että Suomi perinteistään poiketen nimesi tunkeutujan ja teki asiasta julkisen – diplomaattisen selkkauksen uhallakin.

Suomen tapauksessa kyseessä on ensisijaisesti varoitus Venäjälle: jos valtionhallintoon, puolustusvoimiin, poliisiin tai strategisiin yrityksiin ujuttautuu, enää ei voi luottaa ”hyvien suhteiden” sumuverhon suojaan. Kaikkia paljastuneita tapauksia ei varmasti tulevaisuudessakaan julkaista, mikä on aivan oikein. Silti vakoojan on otettava uhka aiempaa vakavammin, mikä itsessään korottaa kynnystä vihamieliseen toimintaan. Läntisten liittolaissuhteiden entisestään tiivistyessä myös niiden tuoma selkänoja toisaalta mahdollistaa, mutta myös edellyttää uudenlaista asennetta Suomelta.

Kiinan kansanarmeijan pääesikunnan vaakuna.

Kiinan kollikissa

Suomessa paljastuneen eduskunnan tietomurron lisäksi myös etelänaapuriamme Viroa on ravisuttanut Kiinaan kytkeytyvä vakoilutapaus.

Vedenalaisen teknologian tutkimuksen parissa työskennelleen, Naton turvaluokitukset omanneen Tarmo Kõutsin kohtalo olisi voinut olla paljon pahempikin, mikäli hän olisi todistettavasti luovuttanut puolustusliiton tai Viron valtion salaisia dokumentteja kiinalaiselle hoitajalleen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan vakoilutoiminta koostui miehen tutkimustyöhön liittyvien tietojen ja huomioiden raportoinnista.

Merkityksettöminä niitä tuskin kuitenkaan on pidetty tai ainakin Kõutsin potentiaalisesta tulevasta hyödystä on koettu voitavan maksaa. Syyttäjän mukaan fyysikko ansaitsi vakoilutoiminnallaan noin 17 000 euroa, luksusmatkoja eri puolille Aasiaa sekä illallisia Michelin-tason ravintoloissa. Tiedusteluvirkailijat pitivät yhteyttä Kõutsiin peitteenään toimineen ajatuspajan kautta.

Kiinan sotilastiedustelun palvelukseen miehen tiedetään päätyneen vuonna 2018, mutta maanpuolustusasioiden parissa hänellä oli verraten pitkä uratausta. Vuonna 2006 Kõuts nimitettiin Viron puolustusministeriön tiedekomitean jäseneksi, minkä myötä hän päätyi Italiassa toimivan Naton vedenalaisen tutkimuskeskuksen tehtäviin. Siellä hän eteni aina organisaation tieteellisen komitean varapuheenjohtajaksi saakka – juuri vuonna 2018, jolloin vakoilun uskotaan alkaneen.

Viron ulkomaantiedustelu on varoittanut Kiinan pyrkimyksistä rekrytoida etenkin maahan matkustavia ulkomaalaisia, jotka se syystä tai toisesta kokee kiinnostaviksi. Tällaisia ovat erityisesti henkilöt, joilla on työnsä puolesta mahdollisuus päästä käsiksi turvaluokiteltuun tietoon.

Kapon eli Viron suojelupoliisin mukaan Pekingin asiamiehet hamuavat tietoa esimerkiksi Arktikseen liittyvistä kysymyksistä. Näin vaikuttaisi olleen myös Kõutsin kohdalla, jota laitoksen apulaispäällikkö Aleksander Tootsin mukaan motivoivat rikokseen tunnustuksen ja rahan kaipuu.

Syliä, rakkautta ja ruokaa. Mitäpä muutakaan kollikissa – virolaisittain kõuts – kaipaisi?

Share This