Viron toinen joulu

Maaliskuussa Viroon saapui ensimmäinen noin 130 sotilaan suuruinen yksikkö Naton brittisotilaita. He kuuluvat siihen noin 1 200 sotilaan suuruiseen vahvistettuun pataljoonaan, jonka on määrä asettua Viroon juhannukseen mennessä.

Joukot sijoitetaan suunnilleen Tallinnan ja Narvan puolivälissä lähellä Rakveren kaupunkia sijaitsevaan Tapan varuskuntaan, jossa koulutetaan myös Viron omien maavoimien terävintä kärkeä. Tapaan sijoitettavan Nato-pataljoonan kehysvaltiona tulee toimimaan Iso-Britannia, ja siihen tulee lähiviikkojen mittaan liittymään yksiköitä Ranskasta ja Tanskasta.

Nato teki päätöksensä näiden pataljoonan suuruisten taisteluosastojen sijoittamisesta Baltian maihin ja Puolaan viime juhannuksen alla Varsovassa pitämässään huippukokouksessa. Jo näiden joukkojen muodostaminen ja sijoittaminen on osoitus siitä, kuinka vakavasti puolustusliitossa otetaan Itämeren alueen jäsenmaiden puolustaminen. – Vihdoinkin, saattaisi asioita sivusta seuraava tarkkailija todeta.

Virossa joukon kehysvaltiona on siis Iso-Britannia, Latviassa Kanada, Liettuassa Saksa ja Puolassa Yhdysvallat. Latviaan sijoittavat Kanadan ohella joukkojaan Puola, Slovenia, Italia ja Albania. Liettuaan joukkoja tulee Saksan lisäksi Belgiasta, Kroatiasta, Ranskasta, Hollannista, Norjasta ja Luxemburgista. Puolaan taas amerikkalaisjoukkojen ohella sotilaita tulee Iso-Britanniasta ja Romaniasta.

Joukkojen monikirjavuus jo kielii siitä, ettei Baltiaan ja Puolaan nyt sijoitettujen joukkojen päätarkoitus ole käydä sotaa, olkoonkin, että tavallisiin pataljooniin verrattuna näillä taisteluosastoilla on vahvistuksenaan tiedustelun ja elektronisen sodankäynnin elementtejä sekä tavallista vahvempaa panssarin- ja ilmatorjuntaa ja omia panssaroituja elementtejä. Laajempaan puolustukselliseen kokonaisuuteen kuuluu vielä se, että Yhdysvallat on tuomassa takaisin Eurooppaan panssariprikaatejaan sekä sijoittamassa raskaan kalustonsa ennakkovarastoja Saksaan, Puolaan ja Norjaan.

Taisteluosastot kykenevät toki puolustamaan tarpeen vaatiessa itseään, hidastamaan tai pysäyttämään vastustajan liikkeen tai ohjaamaan sitä ennakkoon valmistetuille puolustusalueille, mutta pataljoonan suuruisten taisteluosastojen hartiat ovat tietysti laajempaan sodankäyntiin kovin heiveröiset.

Niiden päätarkoituksena ohjaamisen ja koulutuksen ohella onkin toimia eräänlaisena hälytyslankana, joka herättää koko puolustusliitto Naton toimintaan. Viron alueelle tunkeutuvan hyökkääjän on tiedostettava se, että hyökkäys Viroa vastaan on samalla hyökkäys koko läntistä puolustusliittoa vastaan kaikkine niine seurauksineen, mitä sellaisesta käyttäytymisestä saattaa koitua.

Eipä ihme, että eräs virolainen diplomaattiystäväni totesi viime viikolla, että ”tänä vuonna Virolla on kaksi joulua”.

+++

Kirjoittaja Pauli Järvenpää on Suomen Sotilaan vakituinen blogisti. Hän työskentelee Tallinnassa International Centre for Defence and Security (ICDS) -tutkimuslaitoksessa. 

 

 

 

Share This