Voita vai tykkejä?

Pauli Järvenpää

Presidentti Vladimir Putinin sanoma hänen 20. helmikuuta 2019 pitämässään vuotuisessa Venäjän tilaa luotaavassa puheessaan oli selkeä: Venäjä tulee alkaneena vuonna tarjoamaan kansalaisilleen enemmän molempia.

Yhtäältä Putin siis lupaa venäläisille parempaa elämänlaatua ja toisaalta entistä vahvempaa satsausta maanpuolustukseen. Yleensähän useimmat valtiot joutuvat valitsemaan näiden kahden tavoitteen väillä. Putin lupaa kansalleen molempia.

Venäjän kansantalous kuuluu maailman suurimpiin. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan 144-miljoonaisen Venäjän sijoitus maailman kansantalouksien joukossa on tällä hetkellä sijalla 12. Putinin mukaan tavoite on, että Venäjä kipuaisi lähivuosina maailman viiden suurimman talousjätin joukkoon. Useimmat talouden asiantuntijat, myös venäläiset, ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei näin käy, ellei suoranaista ihmettä tapahdu.

Tosiasia on, että Venäjä on riippuvainen raaka-aineiden – öljy, kaasu, mineraalit — viennistä ja niiden maailmanmarkkinahinnoista, eikä tällä saralla ole ihmeitä odotettavissa. Tässäkin vuodenvaihteessa Venäjän tärkeimmän vientituotteen, raakaöljyn, hinta sahasi edestakaisin. Juuri nyt näyttää siltä, että öljyn hinta on lähtenyt nopeaan nousuun loppusyksyn 2018 pudotuksen jälkeen. Jos näin on, on se tietysti Venäjän kannalta positiivista.

Heilahtelut ovat kuitenkin olleet rajuja. Viime vuoden lokakuussa 2018 öljyn hinta oli yli 85 dollaria tynnyriltä. Vuodenvaihteessa se putosi 51 dollarin tuntumaan. Tätä kirjoitettaessa öljyn hinta on taas kivunnut yli 66 dollariin tynnyriltä.

Öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen poukkoilusta huolimatta presidentti Putin lupailee tälle vuodelle reipasta talouskasvua, mutta Venäjän talous junnaa paikoillaan. IMF ennustaa Venäjän talouden kasvavan vuosina 2019-2023 keskimäärin vain noin 1,5 prosenttia vuodessa. Väestö myös vähenee ja harmaantuu, ja se tuo omat paineensa Venäjän talouden kehitykseen. Sama koskee tosin myös useimpia länsimaita.

Venäjän suuri – ja näyttää siltä, että ratkaisematon – perusongelma on se, että talouden perusrakenteet ovat rempallaan. Niiden uudistaminen ja monipuolistaminen olisi välttämätöntä. Lainsäädännön valuvikojen takia yksityisomaisuuden suoja on puutteellista. Korruptio rehottaa — tosin tämä ei ole uusi ilmiö Venäjällä.

Kylmä tosiasia on, että Venäjä on kerta kaikkiaan liian riippuvainen raaka-aineiden viennistä ja niiden maailmanmarkkinahintojen muutoksista. Toisaalta lännen Venäjälle Krimin miehittämisen ja Ukrainan sodan seurauksena asettamien sanktioiden takia ulkomaiset investoinnit Venäjälle ovat tyrehtyneet. Työn tuottavuus on kehnoa, eikä kotimaista yritteliäisyyttä juurikaan pidetä arvossa.

Lääkkeet Venäjän talouden virkistämiseksi kyllä tiedetään. Jo olemassa olevat kansainväliset pakotteet ja tulevat uudet pakotteet purevat, eikä niille ole loppua näkyvissä. Hallinto ei
Putinin johdolla kuitenkaan poliittisista syistä ota lusikkaa kauniiseen käteen ja anna periksi.

Suomen Pankin arvioiden mukaan Venäjän talouskasvu voisi lähimpien 4-5 vuoden mittaan olla 1,5 prosentin luokkaa vuositasolla, mutta ei sen enempää. Muutosten suhteen Venäjän taloudellinen eliitti on avainasemassa. Jos heidän asemansa vahvistuu muutosten kautta niin muutokset, nopeatkin, saattaisivat olla mahdollisia. Tällaisia perustavaa laatua olevia muutoksia ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

Köyhyydessä elävien venäläisten määrä on korkeimmillaan sitten vuoden 2006. IMF:n mukaan noin 20 prosenttia Venäjän väestöstä elää kituuttaa köyhyysrajan alapuolella. Samaan aikaan presidentti uhoaa kansakunnan tila -puheessaan kaikista niistä uusiin teknologioihin perustuvista superaseista, mukaan lukien ydinaseet ja niiden kantojärjestelmät, joilla Venäjä voi tuhota vastustajansa.

Eläkeuudistus toi jo kansan kaduille. Nähtäväksi jää, tulevatko venäläiset lähivuosina vaatimaan itselleen osaa maan vauraudesta vai riittääkö heille nykyinen voin ja tykkien tasapaino.

Pauli Järvenpää
International Centre for Defence and Security (ICDS), Tallinna


Jutun pääkuva: Venäjän presidentin vuotuinen puhe Venäjän parlamentin kummallekin huoneelle Kremlin maneesissa 2019. Kuva: Kreml.ru, cc-lisenssillä

Avainsanat: , , ,

Share This