Yhdistyneen kuningaskunnan uusi turvallisuuspolitiikka: takaisin globaaliksi mahdiksi

Iso-Britannia julkisti suunnitelmiaan Brexitin jälkeisestä turvallisuuspolitiikasta. Myös siinä tuli esiin koko Brexitin ajan esillä ollut ”Global Britain” -teema, jonka mukaan Britanniasta tulisi globaalimpi toimija. Turvallisuusuhat ovat globaaleja, mutta raporttia on kritisoitu siitä, mikä on Britannian kyky oikeasti toimia globaalisti ja miksi raportissa lähialueet unohdetaan lähes täysin. Raportti ennustaa merkittävää terroristi-iskua, nimeää Venäjän suurimmaksi uhaksi ja koittaa tasapainoilla Kiinan suhteen.

Jutun pääkuva: “Global Britain” pullistelee lihaksiaan: kuninkaallisten merivoimien uusi lentotukialus HMS Queen Elizabeth saapuu New Yorkiin lokakuussa 2018. Kuva: Royal Navy

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen julkaisema “Global Britain in a Competitive Age” -raportti julkaistuun 16.3.2021

Koko dokumentti on luettavissa maan hallituksen sivuilta: https://www.gov.uk/government/publications/global-britain-in-a-competitive-age-the-integrated-review-of-security-defence-development-and-foreign-policy.

Kyseessä ei ole vain suoranainen turvallisuuspolitiikan uudelleenmääritys, vaan ajatuksena on myös viestiä Britannian tulevasta roolista, kauppapolitiikasta ja intresseistä maailmassa. ”Global Britain” -termiä on monessa yhteydessä arvosteltu tyhjäksi sanonnaksi, ja tämä selvitys selvästi pyrkii myös laittamaan lihaa tuon termin luiden ympärille. Jotkut ovat myös kommentoineet, että se kuulostaa unelmalta palauttaa Brittiläisen imperiumin kaltainen asema. Lienee myös tietoinen valinta, että Euroopalla on selvityksessä hyvin pieni rooli.

Kaikkiaan selvitys kattaa useita alueita ja siinä lukuisia isoja tavoitteita, esimerkiksi:

  • Tehdä Britanniasta tällä vuosikymmenellä tieteen ja teknologian johtava suurvalta, houkuttelemalla maailman parhaat kyvyt maahan uudella viisumipolitiikalla.
  • Tehdä ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin vähenemisen torjunnasta Britannian tärkein kansainvälisen politiikan tavoite.
  • Varustaa Britannian armeija uusimmalla teknologialla ja investoida tieteeseen ja teknologiaan, jolla kehittää militaariratkaisuja.
  • Lisätä panostuksia puolustukseen, Natoon ja terrorismin torjuntaan.
  • Nostaa ydinaseiden taistelukärkien maksimäärä 225:stä 260:een.
  • Palata 0,7% kehitysapuosuuteen bruttokansantuotteesta, kun taloustilanne sallii sen korona-ajan kriisibudjettien jälkeen.

Nuo esimerkit ovat vain muutamia poimintoja satasivuisesta dokumentista. Monessa mielessä se muistuttaa monta muuta pääministerin Boris Johnsonin suunnitelmaa, joissa on isoja lupauksia siitä, miten Britanniasta tulee johtava ja paras valtio monella alueella.

Raportissa myös arvioidaan, että Britanniassa tulee olemaan ainakin yksi todella merkittävä terrori-isku tällä vuosikymmenellä. Tällä tarkoitetaan CBRN-kategorian (chemical, biological, radiological, or nuclear – kemiallinen, biologinen, säteily tai ydinase) hyökkäystä. Potentiaalisiksi terrori-iskujen lähteiksi raportissa nimetään islamistiset ryhmät, Pohjois-Irlantiin liittyvä toiminta, äärioikeisto, äärivasemmisto, anarkistit ja yhden asian liikkeet. Erityisesti todetaan, että Afrikan ja Lähi-idän ongelmat luovat edelleen pohjaa terrorismille ja Pohjois-Irlannin tilanteessa on edelleen riskejä, joissa eri ryhmät voivat lähteä luomaan poliittista epävakautta.

Erityiseksi painopistealueeksi raportissa nousee Aasia (Indo-Pacific -alue). Britannia on halukas pääsemään mukaan myös tuon alueen kauppasopimuksiin, joten siltä osin on luonnollista, että alue nostetaan esiin myös turvallisuuspolitiikan osalta (lue lisää Suomen Sotilas -lehden numerosta 1/2021). Tässä Britannia haluaa nähdä itsensä toisena suurena toimijana Yhdysvaltojen rinnalla. Amerikkalaiset ovat tosin kysyneet, miten maa, jolla on 80 000 sotilasta ja kaksi lentotukialusta aikoo tehdä sen käytännössä. Myöskään sisäpoliittisesti kokemukset Afganistanin ja Irakin sodista eivät ole poliittiselle johdolle kovin kannustavia toimintaan Aasiassa. Tony Blairin poliittinen perintö sai ison lommon noista sodista. Tässä ajattelussa tulee kuitenkin varsin selkeästi esiin Brittiläisen imperiumin ja kansainyhteisön perintö, jossa Intialla, eteläisellä Aasialla ja Australialla oli iso rooli.

Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeri Dominic Raab esitteli tuoreeltaan Global Britain -raporttia Aspenin turvallisuusforumissa 17.3.2021

Suhde Kiinan on tässä raportissa ja yleisemminkin ongelmallinen Britannialle. Asia on myös ongelmallinen konservatiivisen puolueen sisällä. Kiina nähdään kasvavassa määrässä uhkana, mutta samaan aikaan sen merkitystä taloudessa on vaikea sivuuttaa. Brexitin jälkeen Britannia on halunnut parantaa kauppasuhteita Kiinaan, mutta tilanne on mennyt koko ajan monimutkaisemmiksi esimerkiksi Hong Kongin ja uiguurien aseman takia. Britannia ollut yksi voimakkaimpia uiguurien kohtelua arvostelevia maita. Tämän seurauksena esimerkiksi Kiina kielsi BBC World News -lähetykset. Konservatiivipuolueen sisällä on myös ryhmittymä, joka vaatii paljon kovempaa politiikkaa Kiinaa vastaan.

Venäjään suhtautuminen on sen sijaan hyvin selkeä: se nimetään merkittävimmäksi akuutiksi uhaksi Britannian turvallisuudelle. Tämä ei tietenkään ole uutta, Venäjän ja Britannian suhde on jo vuosia ollut erittäin huono. Venäjän todetaan raportissa pyrkivän horjuttamaan demokratiaa ja avointa yhteiskuntaa Euroopassa. Venäjän arvioidaan panostavan myös jatkossa informaatio- ja kyberoperaatioihin. Raportissa myös todetaan, että Britannia on sitoutunut tukemaan Ukrainan sotilaallista maanpuolustusta. Viime päivinä on yhtenä uutena uhkana on todettu venäläisten sukellusveneiden aktiivisuus kansainvälisten tietoliikennemerikaapelien lähellä. Tietoliikenne on oleellinen selkäranka jokaiselle maalle, mutta merikaapelit ovat saarivaltiolle todellinen elämän ja kuoleman kysymys.

Kokonaisuutena raportissa on tuotu esiin merkittävimmät nähtävissä olevat turvallisuusuhat Britannialle ja samalla merkittävät uhat globaalille vakaudelle. Siinä myös listataan muutoksia puolustuksen osalta, kuten kyberpuolustuksen ja nopean teknologiakehityksen tärkeys. Osittain voi sanoa, että näitä puolustuspolitiikan tavoitteita pyritään myymään suurelle yleisölle panostuksina tieteeseen, teknologiaan, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja globaaliin vakauteen. Ehkä merkittävin kysymys raportin osalta on, kuinka realistiseen kuvaan Britannian kyvyistä se perustuu.

Avainsanat: , , , , , ,

Share This