Yhdysvallat palaa Eurooppaan, Putinilla on yksi ystävä vähemmän, mutta Britannia on kysymysmerkki

USA:n presidentin vaihdos ja Britannian EU-siirtymävaiheen loppu vuoden vaihtuessa tulevat vaikuttamaan koko Euroopan tilanteeseen. Vuonna 2016 Britannia päätti EU-erostaan eli Brexitistä ja USA valitsi Donald Trumpin presidentikseen. Moni Brexitin kannattaja odotti Trumpin tekevän Britannian kanssa kauppasopimuksen. Nyt Trump lähtee ja uusi USA:n hallinto suhtautuu paljon edellistä positiivisemmin EU:iin – juuri kun Britannia on eroamassa. Samaan aikaan edelleen Euroopan odotetaan ottavan suurempaa roolia oman mantereensa puolustuksessa.

Jutun pääkuva: Joe Biden on tulevana presidenttinä ryhtynyt aktiivisesti valmistelemana presidenttikautensa alkua. Tässä hän on tulevan varapresidentin Kamala Harrisin kanssa vetämässä koronaviruksen torjuntaa varten perustettua neuvostoa.

Tuleva Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on alkanut nimetä henkilöitä hallintoonsa. Ulkoministeri nousee Antony Blinken. Hänellä on elinikäinen voimakas side Eurooppaan. Blinken on korostanut moneen kertaan transatlantisten suhteiden merkitystä Yhdysvalloille, mutta suhde on myös paljon henkilökohtaisempi. Hän on lapsena asunut Pariisissa, käynyt siellä koulua ja puhuu sujuvaa Ranskaa. Tämä ei ole tietenkään jäänyt huomaamatta Ranskassa, ja siellä odotetaan huomattavasti nykyistä läheisempää suhdetta uuteen hallintoon. Myös John Kerry, joka on nimetty ilmastoasioiden lähettilääksi ja kansallisen turvallisuusneuvoston (National Security Council), puhuu ranskaa, mutta myös saksaa ja italiaa.

Blinken on arvostellyt Trumpin hallinnon päätöstä siirtää amerikkalaisia joukkoja pois Saksasta. Hän on todennut, että ”päätös on typerä, se heikentää Natoa, auttaa Putinia ja haittaa Saksaa, joka on Yhdysvaltain tärkein liittolainen Euroopassa.” Onkin selvää, että myös Berliinissä on suuret odotukset vallanvaihdokseen Yhdysvalloissa.

Britannian tilanteessa on monta kysymysmerkkiä. On edelleen epäselvää onnistuuko maa saamaan kauppasopimuksen Euroopan Unionin kanssa ennen siirtymävaiheen päättymistä vuoden lopussa. Sopimuksettoman eron on arvioitu tiputtavan maan bruttokansantuotetta noin kaksi prosenttia. Maan talous on jo kärsinyt voimakkaasti koronasta, sillä palveluiden osuus Britannian taloudessa on merkittävämpi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Moni maa joutuu lisäämään velanottoa tällä hetkellä, mutta Britannian tämän vuoden uusi velka, 394 miljardia puntaa, on huikea suhteessa talouden kokoon. Maan sanotaan joutuneen pahimpaan lamaan 300 vuoteen.

Yhdysvaltain vallanvaihdon seurauksena Britannia joutuu asemoimaan itsensä uudelleen Yhdysvaltain ja EU:n suhteissa. On epätodennäköistä, että Yhdysvallat tulisi tekemään uusia merkittäviä kauppasopimuksia minkään maan kanssa lähitulevaisuudessa. Joten Britannia ei voi jäädä odottamaan sitäkään kauppasopimusta. Myös Pohjois-Irlannin tilanne on riski maan suhteille Euroopan Unioniin ja Yhdysvaltoihin. Etenkin, jos maa rikkoo EU:n kanssa tehtyä sopimusta Pohjois-Irlannin asemasta, kuten Boris Johsonin hallinto on aikonut tehdä. Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi kommentoi jo ennen vaaleja, että tämä rauhansopimuksen rikkominen on este Yhdysvaltojen ja Britannian kauppasopimukselle. Nyös Biden painottanut Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen kunnioittamisen tärkeyttä Brexit-prosessissa.

Samaan aikaan turvallisuuspolitiikassa Yhdysvallat, Britannia ja EU-maat tulevat löytämään paremmin yhteisymmärryksen Bidenin kaudella. Eurooppa on varmasti oppinut Trumpin kaudesta ettei se voi laskea yksistään Yhdysvaltojen suojakilven varaan puolustuksessaan. Jatkossakin Yhdysvallat tulee lisäämään painopistettä Aasian suuntaan ja vaatimaan eurooppalaisia maksamaan osansa Natossa, mutta keskustelujen äänensävy tulee varmasti muuttumaan Trumpin tyylistä. Maat voivat todennäköisesti sopia asioita paremmin yhdessä.

Toimittuaan Barrack Obaman kausilla 8 vuotta varapresidenttinä, Joe Biden tuntee entuudestaan liittolaisensa ja vastapelurinsa. Tässä Biden tapaa Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun vuonna 2016.

Eurooppa, Yhdysvallat ja Britannia tulevat löytämään myös paremmin yhteisen näkemyksen Euroopan ulkopuolisista asioista. Näistä yksi esimerkki on Iran, jossa EU-maat ja Britannia ovat olleet eri linjoilla Yhdysvaltojen kanssa Trumpin kaudella. Ehkä johtavan iranilaisen ydinasiantuntijan murha, jonka epäillään liittyvän Israeliin, liittyy myös tähän tilanteeseen. Israel haluaa turvata asemansa ja tehdä selväksi näkemyksensä Iranista ennen kuin valta vaihtuu Washingtonissa.

Kaikella tällä on vaikutusta myös Suomen tilanteeseen. Naton merkityksen Pohjois-Euroopassa voi nähdä jatkuvan tärkeänä, mutta samaan aikaan keskustelu eurooppalaisista puolustusjärjestelyistä tulee pysymään aktiivisena. Yhdysvaltojen suhde Venäjään ja Putiniin tulee olemaan hyvin erilainen kuin Trumpin kaudella. Myös Suomi voi luottaa Yhdysvaltoihin enemmän. Lisäksi tilanteella voi olla vaikutusta myös hävittäjävalintaan.

Kaikkiaan vallanvaihto on askel kohti perinteisempää maailmanjärjestystä. Tämä ei tietenkään tarkoita paluuta edellisten vuosikymmenien tilanteeseen. Trumpin kausi on varmasti ollut muistutus Euroopalle siitä, että sen pitää myös paremmin huolehtia itse omasta asemastaan. Putinilla on kuitenkin nyt yksi merkittävä ystävä vähemmän. Toivottavasti kaikkialla on paremmin opittu Venäjän vaikuttamisyrityksistä. Euroopan tulee hyödyntää seuraavat neljä vuotta oman tilanteensa kehittämissä. Britannian rooli tässä kaikessa on nyt suuri kysymysmerkki.

Avainsanat: , , , , ,

Share This