Zapad 2017 huolestuttaa Baltiassa

Venäjä järjestää kerran neljässä vuodessa Läntisellä sotilasalueellaan suursotaharjoituksen, joka kulkee koodinimellä Zapad (Länsi). Sen vuoro on taas tänä syksynä, sillä sitä edeltävä vastaava harjoitusjakso pidettiin syyskuussa 2013.

Välivuosina harjoitusvuorossa ovat joukot kolmella muulla sotilasalueella: etelässä, idässä ja keskisellä alueella. Suurin ja merkittävin näistä harjoituksista on kuitenkin Zapad: länsihän on se ilmansuunta, josta Venäjä katsoo vakavan sotilaallisen uhkan itselleen syntyvän, jos se on ylipäätänsä syntyäkseen.

Tänä vuonna Zapad 2017, aivan kuten sen edeltäjä Zapad 2013, käsittää joukkoja myös Valko-Venäjältä. Valkovenäläisistä lähteistä onkin peräisin ennakkotieto, että harjoituksen päivämäärät ovat 14.-20. syyskuuta ja että harjoitukseen tulee osallistumaan noin 3 000 sotilasta molemmista harjoitukseen osallistuvista maista.

Varmemmaksi vakuudeksi jotkut venäläislähteet ovat vielä kertoneet, että missään tapauksessa ETYJ-dokumentissa aikoinaan sovitut sotaharjoitusten ilmoitusrajat (13 000 sotilasta) eivät ylity. Siitä huolimatta Minskistä on annettu ymmärtää, että kansainvälisiä tarkkailijoita tullaan kutsumaan Zapadin Valko-Venäjän alueella tapahtuviin osiin.

Venäläisten ilmoituksiin Zapad-harjoituskokonaisuuden miesvahvuuksista ja maantieteellisestä kattavuudesta tulee kuitenkin suhtautua melkoisella hyppysellisellä suolaa. Esimerkkinä siitä on Zapad 2013. Tähän harjoitukseen osallistui jo alunperinkin niin paljon joukkoja, että ETYJ:in ilmoitusrajat ylittyivät. Niinpä Venäjä tekikin joukkojen määrästä asianmukaiset ilmoitukset. Niiden mukaan Valko-Venäjällä suoritettuihin harjoitusosioihin osallistui yhteensä 12 900 sotilasta. Sen lisäksi Kaliningradissa harjoitteli ilmoitusten mukaan 9 400 venäläissotilasta.

Osoittautui kuitenkin, että venäläisten Wienissä ilmoittamat sotilashenkilöstömäärät olivat vain jäävuoren huippu. Ilmoitettujen maavoimien joukkojen lisäksi harjoitukseen osallistui todellisuudessa lähes 10 000 merivoimien sotilasta ja vähän vajaat 20 000 erilaisten esikuntien, huollon ja esimerkiksi rautatiejoukkojen sotilasta. Sisäministeriön joukot, noin 20 000, jäivät myös venäläisten laskujen ulkopuolelle. Laskuihin mukaan ei ollut myöskään otettu ilmavoimia ja sen joukkoja. Harjoitukseen osallistui varovaistenkin laskelmien mukaan ainakin 70 000 sotilasta, ehkä jopa lähemmäs 100 000 sotilasta, kun kaikki harjoitusalueella toimineet erilaiset joukot lasketaan mukaan.

Virallisen venäläisilmoituksen mukaan Zapad 2013 oli harjoittelua terrorisminvastaiseen toimintaan. Jotkut tarkkailijat olivat kuitenkin sitä mieltä, että joukkojen runsas ja aggressiivinen toiminta, niiden aseistuksen määrä ja laatu sekä raskas tulenkäyttö viittasivat aivan johonkin muuhun tarkoitukseen. Ainakin Baltian maissa ja Puolassa monet lukivat harjoituksen valmistelevan hyökkäyksellisiä operaatioita.

Venäjä on valmistautumassa aivan erityisellä huolella tulevaan suursotaharjoitukseensa. Venäjälle harjoituksella on niin sisä- kuin ulkopoliittisiakin ulottuvuuksia. Eräiden tietojen mukaan se on jo tähän mennessä järjestänyt lähes 60 erillistä harjoitusta, joissa suurharjoituksen elementtejä on hiottu toimiviksi. Nämä harjoitukset ovat käsittäneet myös useita lyhyellä varoitusajalla käyntiin pantavia valmiusharjoituksia.

Jo viime vuoden puolella eräistä lähteistä saatiin tieto, että Venäjä olisi tilannut Valko-Venäjältä yli 8 000 rautatievaunua harjoituksen vaatimiin kuljetuksiin. Tämä on selitettävissä sillä, että Venäjän maantieyhteydet ovat osittain kovin huonossa kunnossa. Joukkojen ja niiden raskaan kaluston suurimittaisiin kuljetuksiin rautatiet ovat edelleenkin hyväksi koettu ja toimiva ratkaisu. Toisaalta tarve saada käyttöön valtaisa määrä rautatievaunuja näyttäisi myös merkitsevän sitä, että harjoituksissa saattaisi olla mukana poikkeuksellisen suuri määrä reserviläisiä.

Ei liene väärin olettaa, että Zapad 2017 tulee olemaan tämän vuoden sotilaallinen suurtapahtuma. Siinä punnitaan Venäjän joukkojen suorituskyvyt, niiden aseistuksen laatu ja määrä sekä erityisesti harjoituksen päämäärät. Vanha sotilastotuus pitänee tässäkin harjoituksessa paikkansa: niin harjoitellaan kuin soditaan.

Zapad 2017 on jo nyt herättänyt tiettyä levottomuutta Venäjän joissakin naapurimaissa. Muun muassa Liettuan tiedusteluorganisaatio on ehättänyt juuri julkaistussa vuosiraportissaan varoittaa Venäjän mahdollisista provokaatioista sotaharjoituksen aikana. Oma mielenkiintonsa lienee myös sillä, että myös syyskuussa Yhdysvaltain panssariprikaati on nykyisten suunnitelmien mukaan marssimassa Bremerhavenista Puolaan, missä se osallistuu NATO:n järjestämiin Baltian maiden ja Puolan puolustusta simuloiviin sotaharjoituksiin.

 

Pauli Järvenpää on Suomen Sotilaan vakituinen blogisti. Hän työskentelee Tallinnassa International Centre for Defence and Security (ICDS) -tutkimuslaitoksessa.

 

Share This