Zapad 2017:  Mistä siinä oli kysymys?

Venäjä järjesti 14.-20.9.2017  Valkovenäjän kanssa yhteisen sotaharjoituksen koodinimeltään Zapad 2017, ”Länsi 2017”. Tämä neljän vuoden välein järjestettävä harjoitus herätti poikkeuksellisen paljon ulkopuolista kiinnostusta ei vähiten siksi, että Venäjä pyrki viimeiseen saakka salaamaan harjoituksen toteuttamistavat ja sen päämäärät.

Nyt tiedetään, että harjoitus oli huomattavan paljon Venäjän ETY-järjestölle tekemää ilmoitusta suurempi ja että sen tarkoituksena ei suinkaan pelkästään ollut testata Venäjän ja Valkovenäjän valmiuksia suojella yhteiskuntiaan kansainvälistä terrorismia vastaan, niin kuin harjoitusilmoituksessa väitettiin, vaan sen perimmäisenä tarkoituksena oli hioa näiden maiden, lähinnä Venäjän, sotilaallisia kykyjä käydä perinteisiä puolustuksellisia ja hyökkäyksellisiä operaatioita sekä nivoa näihin operaatioihin ydinaseiden harkittu ja hallittu käyttö: ”escalate to de-escalate”.

Venäjän ETY-järjestölle tekemän ennakkoilmoituksen mukaan Zapadiin tulisi osallistumaan 12 700 sotilasta, joista 5 500 tulisi olemaan venäläisiä. Näistä venäläissotilaista 3 000 tulisi olemaan sijoitettuina Valkovenäjälle. Harjoitukseen osallistuvien joukkojen vahvuus olisi ilmoituksen mukaan suurimmillaan harjoitusrupeaman kahtena viimeisenä päivänä, jolloin ne harjoittelisivat terrorismin vastaista toimintaa Valkovenäjän harjoitusalueilla ja Kaliningradissa.

Tosiasiassa harjoitukseen osallistuvia joukkoja oli koottu yhteen ja koulutettu jo varhaiskeväästä ja kesästä 2017 lähtien erilaisin joukkojen koostumuksiin sopivin muodoin. Erillisiä harjoituksia olisi saatujen tietojen mukaan kertynyt noin 45-50. Näihin harjoituksiin olivat osallistuneet tavanomaisten jalkaväkijoukkojen ja raskaiden yhtymien ohella muun muassa pioneerit, kemiallisen ja muiden joukkotuhoaseiden vastaisen sodankäynnin joukot, ohjus- ja ilmapuolustusjoukot, maahanlasku- ja maihinnousuyksiköt sekä huolto- ja logistiikkajoukot. Erikoisjoukkojen sotilailla oli omat erilliset harjoituksensa.

Monet näistä erillisistä harjoituksista oli pantu liikkeelle valmiusharjoituksina, joissa mitattiin joukkojen liikekannallepanonopeutta ja joukkojen toimimista elektronisen sodankäynnin olosuhteissa puolustuksellisissa ja hyökkäyksellisissä tilanteissa. Nämä harjoitukset jatkuivat sitten vielä elo-syyskuussa, ja niiden kautta valmistauduttiin edessä siintävään suursotaharjoitukseen.

Zapad 2017 –harjoitukseen osallistuvat joukot oli siis pilkottu erillisiin pienempiin joukkokokonaisuuksiin yhteisen johtamis- ja viestijärjestelmän alaisuuteen. Näin väite siitä, että ”strategisen tason” harjoitukseen tulisi osallistumaan vajaat 13 000 sotilasta pitää todennäköisesti yksittäisen Valkovenäjän alueella tapahtuneen harjoitusosion kohdalla paikkansa. Kun laskuihin taas otetaan mukaan kaikki ne joukot, jotka oli liitetty toisiinsa yhteisen strategisen tason johto-ja viestijärjestelmän kautta, nousee osallistuvien joukkojen lukumäärä useisiin kymmeniin tuhansiin.

Tämän lisäksi on mukaan luettava myös harjoituskokonaisuuteen osallistuneet ilma- ja merivoimien joukot. Kun tähän vielä luetaan mukaan harjoitukseen kiinteästi liittyvät erilaiset tukijoukot, kuten esimerkiksi Venäjällä joukkojen liikuttamisen kannalta elintärkeät rautatiejoukot, poliisi, sisäministeriön joukot, sisäisen tiedustelun joukot ja hiljattain perustetut kansalliskaartin joukot, saadaan lopulta selville harjoituksen todellinen vahvuus. Saadun tiedon mukaan kokonaisuus on tällöin suuruusluokkaa noin 70 000 osallistujaa.

Suuruusluokkana tämä vahvuus vertautuu hyvin siihen noin 90 000 osallistujaan, mikä oli neljä vuotta sitten pidetyn Zapad 2013  -harjoituksen arvioitu vahvuus.

Mitään erityisen suurta strategisen tason yllätystä ei Zapad 2017 ulkopuolisille tarkkailijoille tarjonnut, ellei sellaisena pidetä sitä, että vastoin monien odotuksia harjoituksen painopiste ei ollutkaan niin sanotun Suwalkin käytävän tienoilla Liettuan ja Puolan tasalla, vaan se näyttäisi olleen pikemminkin pohjoisessa, arktisilla alueilla. Harjoituksen loppuvaiheessa Pohjoisen laivaston kalustosta purjehti ulos kotisatamistaan joidenkin tietojen mukaan 20 pinta-alusta, noin 10 sukellusvenettä, yli 20 operatiivisia yksiköitä tukevaa alusta ja 30 lentokonetta.

Merivoimien mukanaolo näinkin näyttävästi voidaan toki tulkita puolustukselliseksi operaatioksi Kuolan alueen turvaamiseksi, mutta yhtä lailla se voidaan nähdä Venäjän haluna paaluttaa asemaansa arktisilla alueilla. Tätä näkemystä tukee se, että Venäjän hiljattain luomista kahdesta arktisiin oloihin soveltuvasta prikaatista molemmat ilmeisesti olivat mukana Zapadissa  maihinnousujoukkoina simuloimassa operaatioita Huippuvuorille.

Ydinaseet olivat osa Zapad  -harjoitusta ainakin vuosina 2009 ja 2013, edellisenä vuonna simuloituna pommikonehyökkäyksenä kohti Varsovaa, jälkimmäisenä kohti Bornholmia ja Skotlannin sotilaskohteita. Saadun tiedon mukaan kohteena olisi tänä vuonna ollut Norjaan kuuluvat Huippuvuoret. Mikäli se pitää paikkansa, on se äärimmäisen hämmentävä tieto meidän Pohjolan asukkaiden kannalta.

 

Pauli Järvenpää

Vanhempi tutkija, ICDS, Tallinna

 

 

 

 

 

 

 

 

Share This