Boeingin lopullinen tarjous HX-hankkeeseen

Boeingin lopullinen HX-tarjous sisältää 50 yksipaikkaista Boeing F/A-18E Super Hornet Block III -monitoimihävittäjää ja 14 kaksipaikkaista Boeing EA-18G Growler Block II elektronisen sodankäynnin (ELSO) taktista erikoiskonetta, monipuolisen ja runsaslukuisen aseistus- ja varustelupaketin sekä kaikki muut Boeingin HX-järjestelmän käyttöönottoon tarvittavat tuotteet ja palvelut.

ELSO-tehtäviensä lisäksi ja jopa samanaikaisesti niiden kanssa EA-18G Growler -koneilla voidaan suorittaa myös kaikkia Super Hornet -monitoimihävittäjien tehtäviä ja käyttää kaikkea niiden aseistusta. Tästä johtuen Super Hornet ja Growler -kaluston yhdistelmää voidaan käyttää kuin 64 monitoimihävittäjää tai esimerkiksi 12 neljän Super Hornet -monitoimihävittäjän parvena, joista jokaista suojaa ELSO-kyvyillään yksi Growler, jolloin vielä kahta monitoimihävittäjää ja kahta ELSO-konetta voidaan käyttää muihin tehtäviin.

Boeingin tarjoaminen 64 lentokoneen lukumäärä on tärkeä. Suomen puolustamisen ajallisen ja alueellisen kattavuuden vaatimukset sekä koneiden käyttöaste (n . 80 %) asettavat reunaehdot, joiden perusteella 64 koneella kyetään toteuttamaan koko valtakunnan kattava puolustus. Lisäksi on huomioitava, että nykykehityksen myötä aseiden kantama, koneiden toimintamatka tai -aika eivät ole muuttuneet merkittävästi – tai jos ovat muuttuneet, niin molemmilla puolilla rajaa yhtä paljon. Koneiden lukumäärällä on edelleen merkitystä.

Boeingin HX-järjestelmän lopullinen tarjous sisältää myös laajan, reilusti yli 3 miljardin euron arvoisen suomalaisen ilmailu- ja puolustusalan teollisuuden ja Boeingin sekä sen Super Hornet -ohjelman teollisten kumppanien Northrop Grummanin, GE Aircraft Enginesin ja Raytheonin välisen teollisen yhteistyön paketin, jonka avulla Suomeen luodaan Boeingin tarjoaman HX-järjestelmän huoltovarmuus. Tästä lisää erikoisliitteen sivuilla 41-43. Voit ladata erikoisliitteen tämän jutun lopusta löytyvästä linkistä.

Growler ja Super Hornet Suomen ilmavoimien tunnuksin valmistajan havainnekuvassa.

Boeingin kilpailuedut

Boeing F/A-18E Super Hornet -monitoimihävittäjän Suomelle tarjottu Block III -kehitysversio on HX-joukon uusin kone, joka on valmis ja lentää kaikilla suorituskyvyillä eikä ole vain valmistajansa lupaama tulevaisuuden suorituskyky. Kaksi ensimmäistä US Navyn 78:stä maaliskuussa 2019 tilaamasta 2024 loppuun mennessä toimitettavasta Super Hornetin Block III -kehitysversiosta luovutettiin tilaajalle testattavaksi 17.6.2020. Ensimmäisen Growlerin modernisointi Super Hornetin Block III-kehitysversion suorituskykyihin perustuvaksi Growler Block II -kehitysversioksi alkoi 19.3.2021. Parhaillaan käsiteltävässä Yhdysvaltojen 2022 puolustusbudjettiesityksessä on 12 Super Hornetin lisätilaus. Kaikki amerikkalaiskäytössä olevat Super Hornetit ja Growlerit tullaan modernisoimaan näihin uusimpiin kehitysversioihin.

Neljästä muusta HX-kilpailijasta kolmea tarjotaan Puolustusvoimille vasta kehitteillä olevina kehitysversioina, joille luvatut tulevaisuuden suorituskyvyt joko pystytään toimittamaan Ilmavoimille 2025-2035 tai sitten ei. Koska Super Hornetin ensimmäinen Block I -kehitysversio tuli palveluskäyttöön vaativaan lentotukialuksen tukeutumisympäristöön 2001 ja sitä seurasi toinen Block II -kehitysversio 2005, niin sen Puolustusvoimille tarjotussa kolmannessa Block III -kehitysversiossa ei ole enää lastentauteja eikä yllätyksiä, vaan se on useammasta HX-kilpailijastaan poiketen käyttövalmis työkalu eikä tuotekehitysprojekti.

Pääkäyttäjän US Navyn vahva sitoutuminen Super Hornetteihin

Super Hornet osasto lähtenyt ilmaan USS George Washington -lentotukialukselta Tyynellämerellä 2013

2060-luvulle asti ja päättäväinen koko konekannan modernisointikäytäntö siihen uusimpaan kehitysversioon uustuotantotilausten lisäksi antavat aihetta uskoa siihen, että Super Hornet ja Growler -parivaljakolla on tulevaisuutta ja uusia, entistä suorituskykyisempiä kehitysversioita tulee jatkossakin. US Navyn suunnitelmien mukaan Super Hornet ja Growler -kaluston käyttö jatkuu 2060-luvulle eikä maailman suurimmilla merivoimilla ole oikein vaihtoehtoja, koska amerikkalainen merimahti seisoo tai kaatuu Super Hornet ja Growler -kaluston suorituskyvyn mukana.

Nykyisiä Super Hornet-käyttäjiä ovat Yhdysvaltojen lisäksi Australia ja Kuwait, kun taas Growler on käytössä vain Yhdysvalloissa ja Australiassa. Nykyisillä tilauksilla ja Block III -elinkaaripäivityksillä koneiden tuotantolinjat ovat avoinna ainakin vuoteen 2035. Parivaljakko on nyt mukana yli 360 koneen tarjouskilpailuissa Kanadassa, Saksassa, Intiassa ja Suomessa, joista meidän kannaltamme merkittävin lienee Saksan mahdollinen Super Hornet ja Growler -hankinta, koska sillä saataisiin Eurooppaan toinen iso käyttäjä. Saksan puolustusministeri Annegret Kramp‑Karrenbauer julkisti 16.4.2020, että Saksan ilmavoimien Tornado IDF -hävittäjäpommittajat ja Tornado ECR ELSO-koneet korvataan kompromissiratkaisuna hankkimalla 90 Eurofighter Typhoon ja 30 F/A-18E/F Super Hornet -monitoimihävittäjää sekä 15 EA-18G Growler ELSO-konetta, joista Super Hornetit korvamerkitään NATO:n ydinpelotetehtäviin, mutta tämä päätös vaatii vielä vaalien jälkeisten Saksan liittopäivien hyväksynnän 2022-2023.

Boeingin HX-järjestelmän aseistus ja varustelu

Vaikka Puolustusministeriö on ohjeistanut HX-kilpailijoita julkistamaan lopullisten tarjoustensa aseistuksen ja varustelun vain varsin yleisellä tasolla, tarkempaa tietoa ainakin kahden amerikkalaisen HX-vaihtoehdosta on saatavilla amerikkalaisen DSCA-viranomaisen 9.10.2020 julkaisemista vientilupailmoituksista. DSCA-ilmoituksista on kuitenkin syytä muistaa, että niissä ilmoitetut tuotevalikoimat, kappalemäärät ja hinnat ovat aina tarkoituksellisesti ylimitoitettuja ja sisältävät päällekkäisiä vaihtoehtoja.

Sensorit

Super Hornetien ja Growlereiden pääsensoreina ovat suorituskykyiset AN/APG-79 AESA-tutkat, keskirunkoripustimen lisäpolttoainesäiliöön integroidut passiiviset IRST-sensorit, koneiden omasuojajärjestelmän sensorit sekä ATFLIR ja/tai Sniper -maalinosoitussäiliöt. Growlereiden ELSO-järjestelmän pääsensoreina ovat AN/ALQ-218(V)2 -signaalitiedustelujärjestelmän sensorit. EA-18G Growler Block II ELSO-erikoiskoneen suorituskyvyistä kerrotaan tarkemmin erikoisliitteen sivuilla 30-34.

Sisäinen ja ilmataisteluaseistus

Super Hornet -monitoimihävittäjien sisäisenä aseistuksena on 6000 lks/min tulinopeuden kuusiputkinen 20 mm M61A2 Vulcan -automaattitykki 412 laukauksen taisteluannoksella. Growlerissa tykkiä ei ole, koska sen tilalle on asennettu ALQ-218(V)2-signaalitiedustelujärjestelmä. Kummankin koneen lyhyen kantaman lämpöhakuisena ilmataisteluohjuksena on AIM-9X Sidewinder Block II ja keskimatkan aktiivisesti tutkahakuisena ilmataisteluohjuksena on AMRAAM -ohjuksen uusin vientiin sallittu versio AIM-120C-8, jolla kaikki vain Yhdysvaltojen omaan käyttöön tarkoitetun AIM-120D -version uudet ominaisuudet tehokkaampaa pidemmän kantaman moottoria lukuun ottamatta. Kummatkin ohjukset ja automaattitykki on Ilmavoimille tuttuja HN-kalustosta.

Ilmasta-maahan-aseistus

Uutuuksia ovat GBU-53/B Stormbreaker (Small Diameter Bomb (SDB) II) -liitotäsmäpommi ja ilmavoimien kaukovaikutteisen asejärjestelmän AGM-158A JASSM -risteilyohjuksen pidemmän kantaman AGM-158B-2B JASSM -versio.

Ilmavoimien jo käytössä olevana tarjontana ovat keskimatkan kantaman (22-130 km) 497 kg INS- ja GPS-hakuinen, datalinkillä ja kuvantavalla IP-loppuhakeutumisella varustettu AGM-154 JSOW -liitotäsmäpommin C-1-versio sekä lyhyen kantaman (korkeintaan 28 km) 226 kg, 454 kg ja 908 kg INS- ja GPS-hakuiset JDAM-täsmäpommit joko käyttövalmiina ja/tai peruspommin ja JDAM-täsmävarustussarjan yhdistelmänä.

93 kilon GBU-53/B Stormbreaker (SDB II) -liitotäsmäpommi, joka voi hakeutua maaliin INS- ja GPS-pohjaisesti, puoliaktiivisesti laserilla osoitettuun maaliin, millimetrialueen aktiivisella tutkalla, passiivisella kuvantavalla lämpökameralla ja/tai datalinkin yli ohjattuna tarjoaisi Ilmavoimille kyvyn torjua kiinteiden (110 km etäisyydeltä) lisäksi myös liikkuviakin pistemaaleja (72 km etäisyydeltä) niin maalla kuin merellä.

JASSM -risteilyohjuksen uuden pidemmän 930 km kantaman AGM-158B-2B JASSM-ER -version myötä Suomelle muodostuisi Pohjois-Euroopan oloissa jopa strateginen konventionaalinen täsmäasepelote, jolla olisi HX-hävittäjän yli 1 000 km taistelutoimintasäde huomioon ottaen yli 2 000 km kantama. Käytännössä tämä loisi Suomelle supervaltojen kaltaisen konventionaalisen risteilyohjuspelotteen (à la Yhdysvaltojen BGM-109 Tomahawk TLAM Block IV tai Venäjän 3M14K Kalibr -risteilyohjukset). JASSM-risteilyohjus on INS- ja GPS-hakuinen ja varustettu datalinkillä ja kuvantavalla IP-loppuhakeutumisjärjestelmällä.

GBU-53/B Stormbreaker -liitotäsmäpommi havainnekuvassa

Kineettinen ELSO-vaikuttaminen

Uutuutena on kineettinen ELSO-ase, lähettimeen hakeutuva ilmasta-maahan/pintaan-ohjus AGM-88G AARGM-ER, jota voidaan käyttään niin Super Hornetissa kuin Growlerissa. Yli 200 km kantaman AGM-88G AARGM-ER hakeutuu aktiivisesti säteilevään lähettimeen/tutkaan. Vaikka lähetin/tutka kytkettäisiin pois päältä, niin AARGM-ER-ohjus pystyy silti tuhoamaan kiinteän lähettimen sen sijaintitiedon perustella ja liikkuvan lähettimen aktiivisen tutkahakuisen loppuhakeutumisjärjestemän ja maalikirjaston avulla.

Sähkömagneettinen ELSO-vaikuttaminen

Elektronisen sodankäynnin taktisen EA-18G Growler Block II -erikoiskoneen sähkömagneettinen vaikuttaminen tapahtuu häirintäsäiliöiden avulla. Boeing tarjoaa osana HX-järjestelmäänsä Suomelle seuraavan sukupolven ALQ-249 Next Generation Jammer (NGJ) -häirintäjärjestelmää, joka koostuu kolmesta eri taajuusaluiden häirintälähetinsäiliöistä, joiden tuotekehitys on vaiheistettu: keskitaajuuksien ALQ-249 Increment 1 NGJ-MB (Mid-Band) on palveluskäytössä 5.7.2021 alkaen, alataajuuksien ALQ-249 Increment 2 NGJ-LB (Low-Band) on tulossa palveluskäyttöön 2025 ja korkeiden taajuuksien ALQ-249 Increment 3 NGJ-HB (High-Band) lähempänä vuotta 2030. Näiden häirintäsäiliöiden sisällä sijaitsevat AESA-häirintälähettimet edessä ja takana sekä niiden välissä ilmavirran vauhdittama generaattori, jäähdytysjärjestelmä ja tarvittava elektroniikka.

Boeingin vientilupailmoitus ja mitä todennäköisemmin myös tarjouskin sisältää vain yhden kolmesta häirintäsäiliöversiosta, koska kahden muun version tuotekehitys on vielä kesken. Suomelle tarjottu ja onneksi ilmasodankäynnissä se kaikkien tarpeellisin keskitaajuksien ALQ-249 NGJ-MB Increment 1 -häirintäsäiliö hyväksyttiin palveluskäyttöön ja sen alhaisen tason sarjatuotanto alkoi 5.7.2021.
Yhdysvalloissa EA-18G Growler Block II ELSO-erikoiskone on tulossa palveluskäyttöön keskitaajuuksien NGJ-MB ja matalien taajuuksien NGJ-LB -häirintäsäiliöillä varustettuna 2025 ja korkeiden taajuuksien NGJ-HB häirintäsäiliöillä tulee palveluskäyttöön lähempänä vuotta 2030 eli vielä HX-toimitusten jatkuessa. Tarkemmin ALQ-249 NGJ -häirintäjärjestelmästä erikoisliitteen sivuilla 30-34.

ALQ-249 NGJ -häirintäsäiliö EA-18G Growlerin alla.

Nykyisen aseistuksen integrointi

Lopullisten tarjousten HX-järjestelmien aseistuspaketeilla on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin ne ovat eräänlaisia aloituspakkauksia, joilla HX-järjestelmän sotilaalliset suorituskyvyt saadaan otettua käyttöön 2025-2030 ja joilla Suomea tarpeen vaatiessa puolustetaan. Toiseksi aseistuspaketteja tarvitaan simuloidun sotapelin avulla tapahtuvaan tarjottujen HX-järjestelmien sotilaallisen suorituskyvyn arviointiin. Sotapelissä jokainen HX-järjestelmä arvioidaan käyttämällä vain lopullisen tarjouksen sisältämää aseistuspakettia.

Useimmat HX-kilpailijat ovat julkistaneet, että myös Ilmavoimien nykyinen aseistus tullaan integroimaan tarjottuihin HX-järjestelmiin.

HX-aseistusvaihtoehdot 2030-2035

HX-hankeorganisaatio on vuorostaan ilmoittanut, että koska HX-budjetista voidaan suorittaa hankintoja aina 2035 asti, niin HX-järjestelmään saatetaan integroida sellaistakin tulevaa, nykyistä suorituskykyisempää aseistusta, jota ei ole vielä tällä hetkellä saatavilla, mutta josta tiedetään, että se tulee olemaan hankittavissa viimeistään 2035. Nämä mahdolliset 2035 asti siirretyt aseistushankinnat koskevat ennen kaikkea ilmataisteluohjuksia, joissa lähivuosina on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Nykyistä pidemmän kantaman ja korkeamman suorituskyvyn ilmataisteluohjuksia kehitetään niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Boeingin HX-järjestelmän seuraaavan sukupolven vaihtoehto on mitä todennäköisemmin AIM-260A JATM (Joint Advanced Tactical Missile) -ilmataisteluohjus, jota on kehitetty 2017 alkaen Yhdysvaltain ilmavoimien ja laivaston yhteistyönä.

Tulevaisuuden kasvuvara

Boeingin HX-järjestelmä on turvallinen valinta tulevaisuuden kasvuvaran kannalta, koska Super Hornet & Growler -parivaljakko on US Navyn perustyökalu ainakin 2060-luvulle ja niiden maksukykyinen ja motivoitunut pääkäyttäjä panostaa voimakkaasti tulevaisuuden suorituskykyjen kehittämiseen. Boeing Australia on kehittänyt Loyal Wingman UAV:tä toimimaan Super Hornetin rinnalla keväästä 2020, 4.2.2020 US Navy käytti kahta miehittämätöntä Growleria kolmannen miehitetyn Growlerin parina ja 4.6.2021 Super Hornet -monitoimihävittäjä suoritti ilmatankkauksen miehittämättömästä Boeing MQ-25 Stingray ilmatankkaus-UAV:sta.

Boeing HX-arvioinnissa

Mitä todennäköisemmin Boeingin tarjoama HX-järjestelmä läpäisee liehuvin lipuin HX-arviointiprosessin hankinta- ja käyttökustannusten, teollisen yhteistyön ja huoltovarmuuden kynnysehdot. Sen jälkeen Boeingin menestys HX-valinnassa on kiinni vain tarjotun HX-järjestelmän sotilaallisesta suorituskyvystä, joka mitataan simuloidulla sotapelillä. Joka tapauksessa Super Hornet ja Growler ovat suorituskykyisiä ja uskottavia HX-vaihtoehtoja, Growler tarjoaisi Puolustusvoimille ainutlaatuisia elektronisen sodankäynnin kykyjä ja Boeingilla on kaikki edellytykset menestykseen.

Lataa tästä linkista Suomen Sotilaan Super Hornet -erikoisliite uusintapainos, Boeing-reprint

Kaksi Boeing F/A-18E/F Super Hornet -hävittäjää ja EA-18G Growler ELSO-kone Tampere Pirkkalan lentotukikohdassa 19.2.2020

Avainsanat: ,

Share This