Hitler pelasti Suomen 80 vuotta sitten

Otsikko on hieman kärkevästi muotoiltu, varsinkin kun nykymenossa ei ao. herrasta kai saisi mitään positiivista kirjoittaa. Suomea hänen päätöksensä ja edesottamuksensa aika ajoin koskettivat, välillä hyvään suuntaan ja välillä vähemmän hyvään suuntaan. Tässä jutussa on esillä se positiivinen vaikutus.

Tasan 80 vuotta sitten Hitler erään aikalaisen sanojen mukaan “Piti sateenvarjoa Suomen päällä”. Kyseessä oli Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari Vjatseslav Molotovin vierailu Berliinissä 12.-13. marraskuuta 1940 ja sen aikana käydyt keskustelut Hitlerin kanssa. Näistä keskusteluista on nyt kulunut 80 vuotta.

Hitler ei Suomen kannalta tietenkään mikään pulmunen ollut, vaan vähän yli vuotta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton välillä tehty etupiirisopimus johti omalta osaltaan Suomen talvisotaan ja suomalaisten suuriin kärsimyksiin. Tuolloin Hitlerin lähin tavoite oli “Puolan kysymyksen” ratkaisu eikä hän ilmeisesti ajatellut sen pidemmälle.

Nyt syksyllä 1940  tilanne oli kuitenkin muuttunut, Saksa oli manner-Euroopan kiistaton valtias kukistettuaan Puolan, Tanskan, Norjan, Belgian ja Ranskan. Saksan asevoimat olivat levittäytyneet aina Pohjois-Norjaan asti ja ainoa vastavoima Euroopassa oli saarelleen vetäytynyt Iso-Britannia, jota Luftwaffe kuritti pehmittääkseen maata maihinnousua varten. Hitlerin mielenkiinto oli kuitenkin kääntynyt itään ja ensimmäiset sotilaalliset suunnitelma idän sotaretkestä oli jo tehty.

Jutun pääkuva: Molotov sai valtiovieraan kohtelun Berliinissä, kuvassa hän tarkastaa kunniakomppaniaan Anhalter Bahnhofilla. Hänen oikealla puolellaan on Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop ja sotamarsalkka Wilhelm Keitel.

Ulkopolitiikassaan Saksa piti edelleen virallisesti tiukasti kiinni Molotovin ja von Ribbentropin Moskovassa allekirjoittamasta sopimuksesta ja kauppaa käytiin vilkkaasti. Hitlerin kiinnostus Suomea kohtaan oli kuitenkin kulisseissa herännyt, mistä meille näkynyt oire oli suuri asekauppa, jota junailtiin julkisuudelta piilossa elokuusta 1940 lähtien Saksalle Suomi oli tärkeä kauppakumppani, maan varusteluteollisuus tarvitsi kipeästi Suomesta mm. kuparia ja puuta, Petsamon nikkeli oli myös kuvioissa mukana vaikka kaivos ei vielä mitään tuottanutkaan.

Molotovilla oli Berliiniin tullessaan Stalinin antama selkeä tehtävä selvittää Saksan johdon kanssa muutamia kysymyksiä, joista “kesken jäänyt” Suomen tilanteen hoitaminen oli ehkä tärkein. Neuvostoliitolla oli mitä ilmeisimmin tarkoituksena hoitaa asia sotilaallisesti, mutta Hitlerin ilmoittama kanta oli selkeä. Hän sanoi Molotoville, että ei halua uutta sotaa ja mutta että Saksan kiinnostus Suomeen on taloudellista, ei poliittista. Neuvostojohdolle toki Saksan muuttunut suhtautuminen Suomeen oli jo näyttäytynyt kauttakulkusopimuksen muodossa, se toi saksalaisia sotilaita tuhatmäärin Suomeen.

Oliko Hitlerin ilmaisema kanta lopulta sellainen, että se syksyllä 1940 pelasti Suomen uudelta sodalta Neuvostoliiton kanssa? Pelastiko Hitler Suomen? Tähän voi vastata melko selvästi kyllä. Hitlerin kiinnostus Suomeen tuli loppuvuoden 1940 entisestään kasvamaan ja johti kesällä 1941 siihen, että Suomesta ja Saksasta tuli “aseveljiä”, kuten asia on Suomessa ollut tapana ilmaista.

Molotov ja von Ribbentrop keskustelussa Berliinissä, muuta herrat pöydän ympärillä ovat tulkkeja. Ribbetrop pyrki saamaan Neuvostoliiton mukaan ns. Kolmen vallan sopimukseen, jossa jo olivat Saksa, Italia ja Japani.

Hitler ja Molotov. Aikalaistodistajien mukaan heidän välillään käytiin todella neuvottelu, jossa Suomen kohtalolla oli keskeinen rooli. Hitler ilmoitti Molotoville selkeästi, että ei halua uutta sotaa Pohjolaan, mutta että Saksan intressit Suomeen on taloudellsia, eivät poliittisia. Tämä asia tuli seuraavina kuukausina kuitenkin muuttumaan.

Vuonna 1939 solmittu sopimus, jonka litteessä Saksan ja Neuvostoliiton etupiirirajat sovittiin. Sopimus on toki Suoimessa sisällöltään hyvin tunnettu, mutta harvemmin jjulkaistu “näköispainokjsena”. Tässä saksankielinen versio vajaasta kolmesta liuskasta tekstiä.

Ja alla se kuuluisa lisäpöytäkirja, sekin sangen vaatimaton kolmen liuskan paperi.

 

 

 

 

Avainsanat: ,

Share This