HX-ohjelmajohtaja Lauri Puranen: ensi vuoden budjetissa oltava rahoitus koko hankintakaudelle

HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen

Puolustusministeriön strategisten HX- ja Laivue 2020-hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen kertoi Suomen Sotilaalle HX-hankkeen etenemisestä. Lauri Puranen on kenraalimajuri evp ja toiminut sotilasurallaan muun muassa vuosina 2005–2008 Lapin lennoston komentajana ja Ilmavoimien komentajana vuosina 2012–2014.

Herra kenraali, mitä uusia suorituskykyjä HX-järjestelmä tuo Ilmavoimille, muille puolustushaaroille ja niiden yhteistoiminnalle?


HX-järjestelmän keskeisenä tavoitteena on korvata poistuvan Hornetin (HN) suorituskyvyt. Hornetin suorituskyvyt Puolustusvoimissa ovat ilmapuolustus eli ilmasta tulevien maalien torjunta, Maavoimien tukeminen ilmasta-maahan-tulella, Merivoimien tukeminen ilmasta-merelle-tulella ja maalinosoituksella sekä kauaskantoinen tulivaikutus, joka on tällä hetkellä vain Hornetissa.

Lisäksi tiedustelu, valvonta ja johtamisen tukeminen, koska ilmassa lentävät lavetit ovat käytännössä samalla myös tiedustelukoneita, jotka lentäessään pystyvät keräämään valtavat määrät tietoa lähiympäristöstämme ja jakamaan sitä Maa- ja Merivoimille. Nämä ovat ne keskeiset tehtävät.

Toki näissä kaikissa tehtävissä tulee uusiakin suorituskykyjä sodan kuvan muuttumisen myötä. En voi tässä vaiheessa hankintaa avata tuon enempää sitä, mitä uusia suorituskykyjä kukin HX-kandidaatti toisi, koska ne ovat jokaisella erilaisia. Nämä uudet suorituskyvyt toki selviävät meille yksityiskohtaisesti vasta kun saadaan lopullinen tarjous ja tämä kaikki on erittäin sensitiivistä tietoa.

Missä nyt mennään HX-hankkeen toteutuksessa ja miten sen aikataulu on muuttunut?


Korona on aiheuttanut meille noin 6 kuukauden viiveen, koska jouduimme siirtämään viimeistä neljättä neuvottelukierrosta kaikkien kandidaattien kanssa. Tämän takia viimeinen lopullinen tarjouspyyntö lähtee noin 5-6 kuukautta alkuperäisestä suunnitelmasta myöhässä. Ehdimme kyllä hallitusohjelman tavoitteseen, eli päätös tehdään vuoden 2021 aikana. Tämähän oli se alkuperäinen tavoite – päätöksen tekeminen Hornetin suorituskyvyn korvaamisesta 2021. Pyrimme ottamaan aikataulua kiinni loppumetreillä.

Mitä toimenpiteitä HX-hankkeen toteutuksessa on vielä jäljellä?


Keskeinen asia on se, että ensi vuoden budjetissa on koko HX-hankkeen budjetti koko hankintakaudelle. Valtioneuvoston esityksessä eduskunnalle se on tällä hetkellä 10 miljardia euroa. Päätös on keskeinen tämän hankkeen viemiselle eteenpäin.

Seuraavaksi aivan vuoden 2021 alkupuolella meiltä lähtee lopullinen tarjouspyyntö HX-tarjoajille, joilla on noin kolme kuukautta aikaa vastata siihen. Keväällä, näillä näkymin huhtikuun loppuun mennessä, saamme tarjoajilta lopulliset tarjoukset.

Sen jälkeen täällä meillä alkaa kova työ, kun alamme evaluoimaan tarjouksia: täyttävätkö ne kaikki kolme pakollista vaatimus- ja päätösaluettamme (huoltovarmuus, elinkaarikustannukset ja teollinen yhteistyö).

Jos tarjous täyttää nuo ehdot, niin se pääsee sotilaallisen suorituskyvyn arviointiin, joka vie viikkoja per kandidaatti, kun arvioidaan millaisen suorituskyvyn se tuottaa Suomen puolustusjärjestelmälle aina vuoteen 2060 saakka. Tähän menee kuukausia. Sen jälkeen tulevat ensin esittelyt puolustushallinnon sisällä ja lopuksi asia viedään vuoden 2021 loppuun mennessä valtioneuvoston päätettäväksi, kuten hallitusohjelmassa on linjattu.

Ovatko kilpailijoiden HX-toimituskokonaisuudet jo valmiina?


Ovat aika valmiita, koska meillä on jo tähän mennessä ollut pitkä neuvotteluprosessi. Hävittäjähankkeen käynnistämisen jälkeen olemme lähettäneet kaksi tarjouspyyntöä – ensin alustavan ja sitten tarkentavan tarjouspyynnön. Olemme myös käyneet tähän mennessä neljä kertaa jokaisen kandidaatin kanssa noin viikon neuvottelut, joissa on rakennettu HX-pakettia. Olemme vastanneet tarjoajien esittämiin paketteihin kertomalla, mitä puutteita niissä mielestämme on ja kannustaneet heitä tarjoamaan meille parasta mahdollista sotilaallista suorituskykyä Suomen puolustusjärjestelmälle. Tämä prosessi on johtanut siihen, että jokaisen tarjoajan HX-paketti on noin 90% valmis. Kaikilla on kyllä vielä töitä, mutta uskon, että heidän kaikkien on helppo tehdä se lopullisen tarjouspyynnön pohjalta.

Onko eri kilpailijoiden tarjoamien HX-ratkaisujen sotilaallisessa suorituskyvyissä havaittu eroja jo tähän mennessä suoritetun arvioinnin ja simuloinnin yhteydessä?


Emme lähde arvioimaan tai kertomaan eri tarjoajien suorituskyvyistä julkisuudessa. Lähtökohtaisesti emme ole ole vielä verranneet HX-vaihtoehtoja keskenään, vaan olemme keskittyneet rakentamaan HX-kokonaisuutta. Tietenkin eri kandidaateilta tulee erilaisia ratkaisuja, joiden tuottama suorituskyky evaluoidaan sitten kun saadaan lopulliset vastaukset.

Ilmavoimien Hornet ja kaksi ruotsalaista Saab Gripen -hävittäjää HX Challenge 2020 -tapahtumassa helmikuussa. Kuva: Puolustusvoimat

Mitä kaikkea pitäisi tapahtua HX-valintapäätöksen jälkeen sekä itse hankintaprosessin että toimitusten ja käyttöönoton osalta?


Valitun osapuolen kanssa alkavat tarkat sopimusneuvottelut, joiden päätteeksi solmitaan sopimukset. Tästä vastaa Puolustusvoimien Logistiikkalaitos. Sen jälkeen ensimmäisenä ruvetaan luomaan huoltokykyä Suomeen. Samalla alkaa henkilöstön koulutus: niin lentäjien kuin tekniikankin. Tietenkin alkaa vanhan kaluston poistamisen suunnittelu. Tämä kaikki tapahtuu viiden vuoden aikana – uuden järjestelmän suorituskyky tulee nousemaan ja vanhan laskemaan. Tavoitteena on se, että Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky pysyy myös tämän merkittävän vaihdoksen aikana korkealla. Tavoitteena on täysi operatiivinen valmius 2030 ja alustava operatiivinen valmius 2027.

Miten HX-koulutus ja käyttöönotto vaikuttaa Ilmavoimien valmiustasoon?


Lähtökohtaisesti valmiustaso pidetään korkealla. Kaluston vaihtaminen on meille tuttua, joten osaamme kyllä tehdä tämän. Henkilöstölle tämä aiheuttaa aika paljonkin työtä, koska ohjaajien ja teknisen henkilöstön pitää omaksua uuttaa ja ylläpitää vanhaa.

Tulevien HX-suorituskykyjen hankintamahdollisuus 12 vuoden ajan 2033 asti: mihin tätä olisi tarkoitus käyttää?


Lähtökohta on, että pääosa HX-kokonaisuudesta hankitaan kerralla hankintapäätöksen yhteydessä. Budjetti asettaa meille selkeän hintakaton, mutta budjettiteknisesti meillä on tilausvaltuutus 2031 asti. Koko rahoitus on kuitenkin 5-vuotista ns. siirtomäärärahaa, jota pystytään käyttämään 2035 asti. Ideana on se, että koska tämä on pitkä prosessi, myöhemmin saattaa tulla tarjolle meille paremmin sopivia uusia asejärjestelmiä tai uusia ohjuksia. Niinpä katsomme aikaa siitä loppupäästä, mitä ja milloin kannattaa hankkia. Tämä siis esimerkkinä. Toisaalta hankintojen siirtäminen myöhäisemmäksi ei ole mikään itsetarkoitus, vaan tavoitteena on saada kaikki mahdollisimman pitkälle valmiiksi uuden kaluston operatiivisen käytön alkamiseen.

Onko HX-hankkeen 10 miljardin kokonaisbudjetista osa jyvitetty muihin kuluihin vai käytetäänkö se kokonaan hankintoihin?


Karkeasti sanottuna 10% budjetista on varattu omaan käyttöön, millä rahoitetaan uuden järjestelmän käyttöönoton vaatimat rakenteelliset muutokset: uuden järjestelmän liittäminen muuhun puolustusjärjestelmäämme, esimerkiksi johtamisjärjestelmien liitäntäpinnat, rakentamiskustannukset ja henkilöstön komennuskustannukset. Vaikka koulutus tulee HX-toimituksen mukana, henkilöstön palkka- ja matkakustannukset on maksettava. Tähän kaikkeen on varattu noin 10% HX-hankkeen rahoituksesta eli karkeasti noin 90% budjetista on HX-kilpailijoille tarjottava osuus.

Vaikka hallitusohjelman mukaan HX-valinta suoritetaan 2021 ja sen hankintaan on varattu 10 miljardia, niin valtamediassa on kuitenkin pohdittu HX-hankinnan siirtämistä muutamilla vuosilla ja nykyisen HN-kaluston käytön jatkamista?


Olemme informoineet poliittista johtoa hyvin tarkasti HX-hankkeen eri vaiheissa ja kertoneet, miksi Hornetin suorituskyky pitäisi korvata juuri tässä aikataulussa ja kuinka merkittäviä kustannuksia tulisi Hornetin elinkaaren jatkamisesta.

Tässä ei ole kysymys vain siitä, kestääkö Hornet rakenteellisesti käyttöä, vaan sen on myös tuotettava uskottavaa puolustuskykyä. Valitettavasti 2020-luvun loppupuolella Hornetin sotilaallinen suorituskyky ei vastaa toimintaympäristön vaatimuksia. Tämän takia on erittäin tärkeää pysyä HX-hankkeen aikataulussa.

Valtioneuvosto on jo tehnyt päätöksen siitä, ettei Hornetin elinkaarta jatketa, koska on linjattu, että päätös Hornetin suorituskyvyn täysimääräisestä korvaamisesta tehdään 2021. Myös valtioneuvoston esityksessä eduskuntaan esitetään täysimääräisen korvaamisen mahdollistavaa rahoitusta 2021 alkaen. Kyllä meillä on selkeä poliittinen tahtotila siitä, että HX-hanke viedään läpi suunnitellussa aikataulussa.

 

F/A-18 Hornet on ollut uskollinen työjuhta Suomen ilmavoimille


Dassault Aviation osti omaan käyttöönsä Suomen Sotilaan Rafale -erikoisnumeron (eli Suomen Sotilaan numeroiden 05/2019 ja 06/2019 artikkelit yksissä kansissa) levitysoikeuden viime talvena ja on jakanut sitä omissa tilaisuuksissaan. Voit ladata tämän maailman muhkeimman 40-sivuisen Rafale-tietopaketin ilmaiseksi PDF-tiedostona tästä Suomen Sotilaan Rafale -erikoisnumero.

Myös Lockheed Martin hankki Suomen Sotilaan maailman laajimpiin kuuluvan artikkelikokonaisuuden F-35 Lightning II -hävittäjästä. Niin ikään 40-sivuinen F-35 -erikoisnumero on ladattavissä tästä linkistä: Suomen Sotilaan F-35 -erikoisnumero

Avainsanat: , ,

Share This