Itsearviointia

Ulkopoliittisen instituutin (FIIA) uudessa julkaisussa esitellään kansanedustajille kohdistetun, turvallisuusuhkiin ja niihin varautumiseen keskittyneen kyselyn tulokset. Koska vastaajat ovat lopulta itse varsin suuressa vastuussa siitä, millaiset resurssit turvallisuuden ylläpitäjille ja tuottajille yhteiskunnassa tarjotaan, tuloksia voi lukea erityisen suurella mielenkiinnolla. Tarjoavathan ne mahdollisuuden arvioida esimerkiksi valmiutta taloudellisten resurssien kohdentamiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei tehokkaan aina tarvitse olla kallista.

Selvältä näyttää ainakin, että paremmaksi tilanteen ei odoteta lähivuosina muuttuvan. Valmiuden vastata aseelliseen hyökkäykseen kansanedustajat uskovat lähes yksimielisesti olevan hyvä. Suurimmat huolenaiheet liittyvät ulkomailta suunnattuun taloudelliseen ja poliittiseen painostukseen sekä energiaturvallisuuteen. Myös valeuutisointia pidetään uhkana.

Kybersodankäynnissä yhteistyöhön ollaan yllättävän valmiita.

Suomalaiset ovat tunnetusti hitaanlaisia, mutta kun ongelmat tunnustetaan, niihin yleensä myös pyritään tarttumaan. Reilu vuosikymmen sen jälkeen, kun valtionjohtomme puoliavoimesti naureskeli “itäeurooppalaisten” huolelle venäläispropagandan levittämisestä, vaikutusverkostojen toiminnasta sekä “puhtaan kaupallisesta” kaasuputkesta, ovat aiemmin ylenkatsottujen tahojen näkemykset osoittautuneet pitkälti oikeiksi.

Muutos ei tietenkään saa tarkoittaa perinteisen, aseellisen maanpuolustuksen laiminlyöntiä. Nämä kyvykkyydet ovat kuitenkin kaiken perusta ja kivijalka, se valuutta, jolle itsenäisyys ja vaikutusvalta raadollisessa maailmassa rakentuvat. Onneksi moisesta asenteesta ei toistaiseksi näy suuremmin merkkejä ja hävittäjätarjouksetkin vaikuttaisivat ylittäneen monen odotukset.

Onko Ruotsin asia meidän asiamme? Näin ainakin ajattelee lähes kolmannes kyselyyn vastanneista.

Huolimatta edelleen jatkuvasta vastenmielisyydestä suoraa sotilaallista liittoutumista kohtaan kansanedustajat ovat yllättävän suopeita ns. harmaan vaiheen operaatioissa tehtävälle yhteistyölle läntisten liittolaisten kanssa. Jopa kolmannes vastaajista on nimittäin valmis tukemaan EU-jäsenmaata sen suorittamassa puolustustaistelussa osallistumalla vihollisen tietoverkkojen lamauttamiseen. Tämä ei ole merkityksetön seikka, kuten ei sekään, että lähes yhtä suuri osa voisi lähettää Ruotsin tueksi sotilaita tilanteessa, jossa Suomeen ei ole hyökätty.

Share This