Koronasta kaaokseen?

Vuosi 2020 ja sitä seuranneen alkuvuoden tapahtumat ovat muuttaneet monien maailmankuvaa ryminällä. Rajoja voidaan kuin voidaankin sulkea turvallisuussyistä, Yhdysvalloissa presidentti saattaa yllyttää demokratianvastaiseen vallankaappausyritykseen ja kulkutauti pistää elämän sekä maailmantalouden sekaisin. Toisaalta yksittäisten kansalaisryhmien voimasta ovat antaneet osviittaa Bellingcatin ja Valko-Venäjän kansannousun kaltaiset ilmiöt. Myös erilaiset osakemarkkinoihin sekä finanssimaailmaan liittyneet vakiintuneet uskomukset saivat kyytiä mm. Gamestop -tapauksen ja Bitcoinin kurssinousun myötä.

Vielä vuosi sitten uskomattoman kuuloinen salaliittoteoria saattaa nyt olla varsin arkipäiväinen uutistapahtuma. Oikeasti perätön salaliittousko puolestaan on äitynyt väkivaltaiselle tasolle. Maailmanselityksiään markkinoivien helppoheikkien tarinoiden absurdiudella ei tunnu olevan mitään rajoja.

Koronakriisin ja sitä seuranneiden vaikeiden ratkaisujen (myös toimimatta jättäminen on ratkaisu) karvaita hedelmiä tullaan nauttimaan vielä vuosia. Vaarana on, että Suomessa syntyy 1990-luvun alun laman sukupolven kaltainen asenne, jonka mukaan yrittäminen tai tuloksellinen työnteko ei kannata, vaan energia kohdistetaan mieluummin hakemusten rustaamiseen – tapahtui tämä sitten kotona pelikonsolin ja sixpackin seurassa tai julkisen sektorin tilauksista elävän yrityksen siistissä avokonttorissa. Välittömien talousvaikutusten lisäksi yhteiskunnallinen legitimiteettikriisi heijastuu väistämättä talouden elpymiseen, mutta myös turvallisuuteen ja maanpuolustustahtoon.

Itä-Ukrainan sota on taistelujen ajoittaisesta taukoamisesta huolimatta jatkunut jo noin seitsemän vuotta.

Koronakriisin kärjistyessä lähialueen epävakaa turvallisuustilanne ei ole ainakaan parantunut, vaikka välitöntä hyökkäyksen uhkaa ei Suomea, Ruotsia tai Baltiaa kohtaan juuri nyt olekaan näköpiirissä. Venäjän tukemat joukot ovat kiihdyttäneet viime viikkoina ja päivinä sotilasoperaatioitaan Itä-Ukrainassa, monien asiantuntija-arvioiden mukaan vastineena Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskin oligarkki Viktor MedvetshukiaVladimir Putinin läheistä liittolaista – kohtaan asettamille pakotteille.

Ihor Kolomoiski.

Perjantaina vettä myllyyn löivät yhdysvaltalaiset, jotka sanktioivat Zelenskin päätukijana pidetyn Ihor Kolomoiskin. Hänen roolinsa Ukrainan itsenäisyystaistelun tukemisessa oli vuonna 2014 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen merkittävä, mutta viimeistään Donald Trumpin kauden loppupuolella Kolomoiski kääntyi käytännöllisesti katsoen Venäjä-mieliseksi. Keskiukrainalaisesta Dnipron kaupungista rikkauksiin ponnistaneeseen oligarkkiin liitetyt henkilöt tiettävästi tarjosivat myös apuaan Donald Trumpin asianajajana tunnetuksi tulleelle Rudy Giulianille. Miesten yhteisenä pyrkimyksenä oli demokraattien presidenttiehdokkaaksi asettuneen Joe Bidenin mustamaalaaminen.

Yhdysvaltain hallinnon ja sen liittolaisten nopeasti lanseeraama kansainvälisen rikollisuuden ja demokratian kehitystä jarruttavien oligarkkien vastainen taistelu ei voi olla heijastumatta monelle sektorille.

Kolomoiski – jonka yhteistyökumppaneineen epäillään luoneen suurelta osin Optima-nimisistä yrityksistä koostuneen kansainvälisen rahanpesuverkoston – on panostanut runsaasti bitcoinien louhintaan. Myös Suomeen rekisteröity Optima Freight Oy -niminen yritys on päätynyt Yhdysvaltain pakotelistalle arkaluontoisen vedenalaisen teknologian toimittamisesta Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:lle.

Bitcoinin räjähdysmäinen kurssinousu on ihmetyttänyt monia.

Oligarkkien ja rikollisten lisäksi bitcoinista on innostunut etenkin talousongelmien kanssa kamppaileva Iranin valtio. Virtuaalivaluuttaa epäillään käytetyn myös tammikuisen Capitolin mellakan rahoittamiseen.

Muiden muassa pankinjohtaja Björn ”Nalle” Wahlroos ja taloustoimittaja Jan Hurri ovat puhuneet julkisuudessa bitcoinin romahduksen aiheuttamista riskeistä. Jälkimmäinen tarjosi Ilta-Sanomissa dystooppisen kuuloisen, mutta luultavasti aiheellisen varoituksen:

”Aiemmin bitcoinille sattuneet jopa 50-prosenttiset äkilliset hintaromahdukset ovat olleet vain harmiton merkki virityksen epävakaudesta ja terveellinen opetus keinottelun riskeistä.

Mutta nyt vastaavan mittainen romahdus tietäisi joillekin keinotteluketjujen osapuolille yhteensä jopa 400–500 miljardin dollarin mittaisia tappioita.

Tuollaiset tappiosummat – tai edes niiden mahdollisuus – vetävät vakavaksi.

Bitcoinin markkina-arvon äkillinen puolittuminen on koettu viime vuosien mittaan monta kertaa, mutta pelissä ei ole aiemmin ollut samanlaisia summia kuin nyt.

Nyt 50-prosenttinen romahdus aiheuttaisi suuremmat tappiot kuin vuonna 2008 koitui Yhdysvaltain riskipitoisimman asuntorahoituksen subprime-kuprusta.”

Hurri huomauttaa vain hyvin harvan todella tietävän, millaisten velkavipujen päällä bitcoin lepää.

Suurelta osin rikollisten ja länsimaille vihamielisten valtiollisten toimijoiden manipuloitavissa oleva valuutta voi toisin sanoen mahdollisesti suistaa koko rahoitusjärjestelmämme kaaokseen. Toivottavasti viranomaiset ja muut keskeiset toimijat ovat varautuneet riskiin. Nurkkaan itsensä ajanut karhu voi yrittää vaikka mitä, vaikka ampuisi samalla omaan jalkaansa.

Share This