Operaatio Barbarossan käskystä 80 vuotta

Päivälleen 80 vuotta sitten 18.12.1940 Saksan johtaja Adolf Hitler allekirjoitti asiakirjan joka oli otsikoitu “Weisung Nr. 21 Fall Barbarossa”. Yhdeksänsivuisen asiakirjan ensimmäinen kappale käskee, että Saksan asevoimien tulee valmistautua lyömään Neuvostoliitto jo ennen kuin sota Englannin kanssa on loppunut. Asiakirja tuli olemaan alku sotaretkelle, joka peruuttamattomasti muutti Eurooppaa ja vaikutti erittäin merkittävästi myös Suomen kohtaloihin.

Idän sotaretkeä oli suunniteltu jo loppukesästä 1940 ja ensimmäisen luonnoksenomaisen suunnitelman laati Oberkommando des Heeres’in eli Saksan maavoimien yleisesikunnan toimeksiannosta sangen lyhyessä ajassa kenraalimajuri Erich Marcks. Jotta suunnittelu saisi säännönmukaisemman muodon siihen kiinnitettiin OKH:ssa kenraaliluutnantti Friedrich Paulus, jonka osuus Barbarossan suunnittelussa on vähemmän tunnettu. Toki nimi tunnetaan, hänhän valtasi Stalingradin ja jäi joukkoineen saarroksiin antautuen sotamarsalkkana helmikuussa 1943. Barbarossan suunnitelma on Pauluksen kehittämä, mutta toki sen valmisteluun ja ratkaisuihin osallistui laaja joukko Saksan sotilashierarkian kärkinimiä. Alkuperäinen ajatus hyökätä itään oli tietysti Adolf Hitlerin.

Weisung Nr. 21 on sangen ylimalkainen, ei mikään tarkka sotasuunnitelma. Sen perusajatus on hyökätä kolmen armeijaryhmän vahvuudella itään, pohjoisesta lukien armeijaryhmien tavoitteet olivat Leningrad, Moskova ja Kiova. Kun Barbarossaa kesäkuussa 1941 ryhdyttiin toteuttamaa hyökkääjien vahvuus oli vajaa 4 miljoonaa miestä, mikä kuvaa hyökkäyksen laajuutta. Suunnitelmassa edellytetään, että Neuvostoliitto lyödään nopeasti ja että valmistelujen tulee olla valmiina viimeistään 15.5.1940. Siinä luvataan että Hitler antaa joukoille keskityskäskyn 8 viikkoa ennen hyökkäyksen liikkeellelähtöä. Operaation lopullinen tavoite oli linja Volga-Arkangeli.

Suomelle, jonka kanssa ei siis ollut neuvoteltu mitenkään, kaavaillaan kolmea tehtävää. Ensiksikin sen oli suojattava Pohjois-Suomeen siirtyvän ja mm. Petsamon malmialuetta suojaavan saksalaisen armeijakunnan sivustaa ja myöhemmin yhdyttävä sen kanssa hyökkäykseen tavoitteena Murmansk. Toiseksi Suomen tuli vallata Neuvostoliiton vuokra-alue Hanko ja kolmanneksi oli hyökkäämällä joko Laatokan eteläpuolitse tai järven molemmin puolin kaakkoon sidottava mahdollisimman suuret Neuvostoliiton voimat.

Asiakirjaa tehtiin vain 9 kappaletta ja se jaettiin vain korkeimmalle sotilasjohdolle. Asian salassapitoa korostettiin voimakkaasti ja mm. Suomen sotilasjohdolle Barbarossa tuli tietoon vasta 25. toukokuuta 1941 ns. Salzburgin neuvotteluissa, joita jatkettiin seuraavana päivänä Zossenissa Berliinin eteläpuolella. Samoihin aikoihin kun Hitler ohjeen allekirjoitti oli kenraali Paavo Talvela Saksassa ottamassa selvää Saksan johdon ajatuksista Suomen osalta ja hän näyttää saaneen vihiä suunnitelmasta keskustellessaan 16.12. OKH:n päällikön kenraalieversti Franz Halderin kanssa. Suomessa ovat eräät historiankirjoittajista tahtoneet nähdä asian niin, että Suomen johto oli tietoinen Barbarossasta huomattavasti aikaisemmin kuin toukokuussa 1941ja osallistui idän sotaretken suunnitteluun.

Ja miksi nimeksi Barbarossa? Alun perin peitenimi oli Otto, mutta se vaihdettiin 5.12.  muotoon Fritz. Lopullisessa ohjeessa tapauksen peitenimi oli Barbarossa, joka tulee Fredrik I Barbarossasta, joka oli saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari 1100-luvulla. Hän kävi menestyksellisiä sotia ja on monen legendan aihe.

Alla julkaistaan ao. asiakirja kokonaisuudessaan. Se on sangen vaatimaton muodoltaan ja ylimalkainen tekstiltään, vaikka se tuli lopulta tarkoittamaan sodan valtavaa laajenemista ja miljoonien sotilaiden ja siviilien kuolemaa.

Avainsanat: ,

Share This