Operaatio Seelöwen käskystä 80 vuotta

Ranskan antauduttua 22. kesäkuuta ei Saksalla ollut Euroopan mannermaalla vihollisia ja Euroopassakin vain yksi, saarivaltio Englanti. Se oli menettänyt Ranskasta käydyssä taistelussa pääosan maavoimistaan, vaikka pystyikin touko-kesäkuun vaihteessa evakuoimaan meritse Ranskasta noin 340.00 miestä, joista noin 112.000 ranskalaista. Näiden koko kalusto oli kuitenkin jätettävä taakse, vain tuiki tärkeä ammattitaitoinen aktiivikaaderi säilyi uusien divisioonien perustamista varten. Näille vaan ei ollut aseistusta eikä muutakaan kalustoa vaan ainoa toivo oli turvautua erilaisiin hätäratkaisuihin.

Saksalle eli Adolf Hitlerille ei ollut selvää miten tästä jatkaa. Hän oli Euroopan herra ja hänellä oli käytettävissään maailman parhaat asevoimat, jotka olivat kukistaneet kaikki vastustajansa nopeasti. Pohjois-Ranska oli miehitetty ja tarjosi tukialueen satamineen Englantiin tehtävää hyökkäystä varten, Hitlerin vallassa oli Euroopan rantaviiva etelästä Espanjan rajalta Norjan pohjoiskolkkaan. Hitler kuitenkin tähtäsi sovitteluun Englannin kanssa ja esitti tämän julkisesti valtiopäiväpuheessaan 19. heinäkuuta. Hän katsoi asiallisesti Englannin jo hävinneen sodan ja toivoi sen tunnustuvan tosiasiat.

Samanaikaisesti Hitlerin rauhanehdotusten kanssa Saksan asevoimat suunnittelivat maihinnousua Englantiin. Suunnitelmat saivat konkreettisen muodon salaisessa yleisohjeessa numero 16, joka annettiin 16. heinäkuuta 1940. Peitenimellä “Seelöwe” tunnettu operaation valmistelut aloitettiin saksalaisella tehokkuudella, mutta suuria ongelmia oli edessä. Saksalla ei ollut käytettävissään maihinnousuun soveltuvaa aluskalustoa vaan oli turvauduttava lähinnä normaaleihin rahtilaivoihin, joita täydennettiin jopa Reinin jokialuksilla tarvittavan tonniston kokoon saamiseksi. Laivat keskitettiin Hollannin, Belgian ja Pohjois-Ranskan satamiin.

Jutun pääkuva: Reinin jokialuksia keskitettynä maihinnousua varten. Ne sopivat hyvin huonosti ajateltuun käyttöönsä, mutta juuri muutakaan ei Saksalla ollut.

Maihinnousua varten kerätyt alukset asettivat rajat säälle, jossa kanaali voitiin ylittää, raja oli 3 beufortia, mikä teki ylimenon syysmyrskyjen alettua käytännössä mahdottomaksi. Maihinnousulle oli siis käytettävissä lyhyt aikaikkuna loppukesästä 1940. Näyttää siltä, että Hitler ei uskonut maihinnousun mahdollisuuksiin sen teknisten vaikeuksien vuoksi eikä nähnyt mahdolliseksi riskeerata asevoimiaan.

Laivausharjoitukset aloitettiin maihinnousua varten varattuun sotamarsalkka Gerd von Rundstetin komentamassa armeijaryhmässä, Armeegruppe A;ssa. Suunnitelma edellytti ensimmäisessä portaassa 13 sen divisioonan ylimenoa ja toisessa portaassa 12 divisioonaa. Jos nämä voimat olisivat päässeet edes pääosin yli ja niiden huolto olisi toiminut alkusyksystä 1940 Englanti olisi todennäköisesti lyöty.

Saksan merivoimilla ei ollut kokemuksia maihinnoususotatoimesta, ellei tähän lasketa Viron saarien valtausta ja maihinnousua Hankoon ensimmäisessä maailmasodassa ja Norjan valtausta keväällä 1940, jolloin ajettiin kylmästi lähes puolustamattomin satamiin. Englannin tapauksessa tällainen ei tietenkään ollut mahdollista Saksan laivasto oli yllätetty sodalla sen koon kehittämisen ollessa pahasti kesken ja sen koko oli hyvin pieni verrattuna merimahti Englannin laivastoon. Kriegsmarinen ei katsottu yksin voivan suojata maavoimien kanaalin ylitystä. Lopullisessa versiossa suunnitelma käsitti ylimenoa varten kaistan Doverin salmesta idässä Le Havren ja Portsmouthin tasaan lännessä.

Seelöwe oli tarkoitus aloittaa ensin 15. elokuuta, sen jälkeen 15. syyskuuta ja vielä 21. syyskuuta. Lopulta säiden mentyä huonoksi maihinnousu siirrettiin kevääseen 1941. Tällä välin tilannen sodassa kuitenkin muuttui ja Hitlerin kiinnostu kohdistui itään.

Suunnitelmassa nähtiin maihinnousun olennaisena ja ensimmäisenä edellytyksenä, että Englannin ilmavoimat oli lyöty. Elokuun ensimmäisenä päivänä annetun yleisohjeen numero 17 mukaan Luftwaffen olikin kaikin käytettävissä olevin keinoin lyötävä vastustajan ilmavoimat kohdistamalla hyökkäykset ensin lentokenttiin, huoltomuodostelmiin ja varusteluteollisuuteen. Ilmaherruuden savuttamisen jälkeen hyökättävä satamia ja mm. elintarvikevarastoja vastaan. Toiminnan piti alkaa aikaisintaan 5. elokuuta Luftwaffen tarkemmin määrittelemänä ajankohtana. Vaan tämä on eri tarina, “Battle of Britain’ina” tunnettu kamppailu.

Avainsanat: ,

Share This