Puolustusteollisuuden yritykset vahvasti esillä Etelä-Suomen ilmapuolustusseminaarissa

Suomen Sotilas osallistui viime lauantaina 19.9.2020 Ilmatorjuntayhdistys r.y:n järjestämään Etelä-Suomen Ilmapuolustusseminaariin Tuusulan Ilmatorjuntamuseolla. Ilmatorjuntayhdistys on erittäin aktiivinen ilmatorjunnan aselajiyhdistys, jonka vuosittaiset seminaarit ovat aina tutustumisen arvoisia. Lisäksi yhdistys julkaisee erittäin asiantuntevaa Ilmatorjunta-lehteä, jossa ilmapuolustuksen kehitystä seurataan asiantuntevasti ja kansantajuisesti. Tämän syksyn seminaarin aiheena oli “Tulevaisuuden ilmapuolustus – haasteet ja ratkaisut”.

Jutun pääkuva: Saabin MSHORAD -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän tutka- ja johtamisajoneuvo sekä TEL-kuljetus ja laukaisulavettiajoneuvo.

Valitettavasti koronarajoitusten takia BAE Systems peruutti oman esityksensä ja myös seminaarialustus aiheesta “Teknologinen kehitys” jäi pois ohjelmasta. Päivän aikana esiintyivät kuitenkin Saab, Lockheed Martin, IT-integraattoori Insta ja Kongsberg.

Ilmapuolustuksen vaikuttamista ja havainnointia Saabilta

Viime aikoina etupäässä HX-kilpailun Saab Gripen E/F -monitoimihävittäjällään julkisuudessa esiintyvä Saab esiintyi tällä kertaa ilmavalvonta- ja ilmatorjuntaratkaisujen toimittajana. Aluksi 17 000 henkilön ja 35 miljardin kruunun liikevaihdon Saab kertoi toiminnastaan ja organisaatiostaan niin Ruotsissa kuin Suomessa. Saabin Suomen organisaatio Suomessa perustettiin jo 1946 ja tällä hetkellä se työllistää yli 130 henkilöä.

Saabin laajasta ilmavalvonta- ja ilmatorjuntaratkaisujen paletista nostettiin tällä kertaa esille uusi lyhyen kantaman itseliikkuva Mobile Short-Range Air Defence (MSHORAD) -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sekä AWACS-ilmavalvonta- ja taistelunjohtokone GlobalEye.

Saabin MSHORAD-järjestelmä koostuu pyörä- tai tela-ajoneuvoihin asennetuista lyhyen kantaman RBS 70 NG -ilmatorjuntaohjuksen etäohjatusta laukaisulavetista, Giraffe 1X -tutkasta ja C2 -johtamisjärjestelmästä (ks. jutun pääkuva).

Giraffe 1X -tutkan havainnointietäisyys on 75 km, se havannoi 60 kierrosta minuutissa pyörivällä antennillaan 360 asteen sektorissa vaakatasossa ja jopa 70 astetta korkeusuunnassa. C2-johtamisjärjestelmä muodostaa taktisen tilannekuvan, hoitaa IFF-omakonetunnistuksen ja on yhteydessä datalinkeillään muihin verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestemän toimijoihin. Itse torjunta hoidetaan 5 km korkeusulottuman ja 9 km kantaman, vuonna 2011 lanseeratulla, laserhakuisella RBS 70 NG -ilmatorjuntaohjuksella. Etä-ohjattua kolmen RBS 70 NG -ohjuksen laukaisulavettia voidaan käyttää myös miehittämättömänä kauko-ohjatusti.

Saabin MSHORAD-ratkaisun etuna ovat sen vaatima pieni tilavuus ja alhainen paino, minkä johdosta sen lavetteina voidaan käyttää kevyehköjä jeepin tai pick-up-auton kokoisia maastoajoneuvoja. Lopputuloksena on korkean taktisen ja strategisen liikkuvuuden omaava, edullinen ja joustava lähi-ilmatorjuntajärjestelmä, joka pystyy ampumaan jopa liikkeellä ollessaan. Suomen Puolustusvoimissa on käytössä vastaava, Saabin RBS 70 -ilmatorjuntaohjuksen edelliseen BOLIDE -versioon perustuva ITO05/05M -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä valmiusyhtymien ja pääkaupunkiseudun kohteiden ja joukkojen suojaamiseksi.

Saabin MSHORAD -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän Giraffe 1X-tutkan ja johtamisjärjestelmän toiminta. Kuva: Saab

Saabin tutkavalvonta- ja taistelunjohtokoneen Saab GlobaEyen perusajatuksena on karkeasti kiteytettynä se, että taktisten hävittäjien sekä maassa ja merellä toimivia tutkia tehokkaampi, pidemmän havainnointietäisyyden ja korkeamman havannointikyvyn ilmavalvontatutka asennetaan korkealla lentävään liikesuihkukoneeseen, johon mahtuu mukaan myös muutama ilmavoimien toimintaa ohjaava taistelunjohtaja. Tutkavalvontakoneita kutsutaan myös ennakkovaroitus- ja valvontakoneiksi, koska aiemmin niiden päätehtävänä oli varoittaa vastustajan lentokaluston ja ohjusten yllätyshyökkäyksestä.

Saab GlobalEye -tutkavalvontakone saaristossa. Kuva: Saab

Suomelle osana HX-hankintaa tarjottu Saab GlobalEye -tutkavalvonta- ja taistelunjohtokone perustuu uusinta GaN-teknologiaa käyttävään Erieye ER -tutkaan, joka on asennettu kanadalaiseen Bombardierin valmistaman pitkän kantaman Global 6000 liikesuihkukoneeseen. GlobalEye -kone pystyy suorittamaan jopa 11 tunnin kestoisia operaatioita. Ensimmäisessä HX-tarjouksessaan Saab tarjosi Suomelle kahta GlobalEye, mutta myöhäisempien tarjousten GlobalEye -konemäärää ei ole enää eritelty. GlobalEye havaitsee vähintään 3 kilometrin korkeudella lentävät ilmamaalit yli 550 km etäisyydellä ja matalalla lentävät ilmamaalit sekä kohteet maassa ja merellä 450 km etäisyydellä.

F-35-hävittäjä osana ilmavalvontaa ja ilmatorjuntaa

Lockheed Martin F-35A Lightning II -hävittäjät Pirkkalan lentotukikohdassa helmikuussa 2020. Kuva: Aleksei Kettunen

Lockheed Martin kertoi HX-hankkeen yhteydessä jo tutuksi tulleesta viidennen sukupolven taktisesta F-35 -häivemonitoimihävittäjästään. Ainoana uusi F-35-uutinen (Lue lisää: www.suomensotilas.fi/lockheed-martin-f-35a-lightning-ii-tulevaisuuden-havittaja-suomelle/) oli sen yhteiskäyttö ilmavalvonnan ja ilmatorjunnan kanssa, mitä Yhdysvalloissa on harjoiteltu useammassa sotaharjoituksessa. F-35 -hävittäjä voi toimia osana verkostopohjaisen sodankäynnin järjestelmää jakamalla tutka- ja radiotaajuussensoriensa ja optisten sensoriensa havaintoja esimerkiksi ilmatorjunnan ampuville laveteille.

Lataa Suomen Sotilaan F-35 -erikoisnumero ilmaiseksi tästä (klikkaa kuvaa)

Lockheed Martin lanseerasi Etelä-Suomen Ilmapuolustusseminaarissa Suomen Sotilaalta omaan käyttönsä ostamansa Suomen Sotilan 40-sivuisen F-35 -erikoisnumeron, jonka voi ladata ilmaiseksi klikkaamalla ylläolevaa kansikuvaa. F-35 -erikoisnumeromme on eräs maailman laajimmista tietopaketeista F-35-hävittäjästä ja laajin aiheesta saatava suomekielinen paketti.

Lockheed Martinin TALWS -laseritsepuolustusäiliö F-16-hävittäjä keskiripustimessa. Kuva: Lockheed Martin

Toinen viime viikon merkittävä Lockheed Martinin uutinen ilmasodankäynnin alalta oli flightglobal.com-median uutisointi uudesta itsepuolustukseen ilmataistelu- ja ilmatorjuntaohjuksilta kehitettävä lasersäiliö taktiselle lentokalustolle. Vuonna 2025 palveluskäyttöön tähtäävällä ulkoisella TALWS (Tactical Airborne Laser Weapon System) -lasersäiliö voidaan siis torjua hävittäjää uhkaavat ohjukset. Vuodesta 2017 kehitettävä TALWS on osa laajempaa Lockheed Martinin Yhdysvaltojen ilmavoimilta (USAF) saamaa kolmen lasersäiliön kehityssopimusta maalinosoitusta, uhkaavien ohjusten torjuntaa ja myös ilma-alusten laserilla torjuntaa varten. Hanke perustuu Lockheed Martinin laserhankkeisiin: maatukikohtien kranaatinheittimien, kenttätykistö ja tykistörakettiheittimien projektiileiltä suojaamiseen tarkoitettuun IFPC-laserpaikallispuolustushankkeeseen sekä Yhdysvaltain merivoimen sota-alusten HEL-ohjelmaan, jossa laserilla neutralisoidaan vastapuolen optiset sensorit. Ulkoinen TALWS-laseritsepuolustusäiliö on tarkoitettu niin nykyisen kuin tulevan hävittäjäkaluston taistelukestävyyden parantamiseen.

Johtamisjärjestelmäosaamista Instalta

Insta (entinen Instrumentointi) on jo 60-vuotias perheyritys, joka on Puolustusvoimien IT-ratkaisujen ja järjestelmäintegroinnin hovitoimittaja. Koska maanpuolustuksen toimintatavat ja välineet ovat jo useamman vuosikymmen ajan olleet yhä enemmän järjetelmäpohjaisia, niin Suomen puolustuskyky on entistä enemmän riippuvaista siitä, miten eri sotilas- ja siviilijärjestelmät pystytään yhdistämään toisiinsa yhdeksi synergiseksi kokonaisuudeksi. Koska eri aikakaudelta peräsin olevia, eri sukupolvia edustavia järjestelmiä on yllättävän paljon, niin vanhojen ja uusimpien järjestelmien yhteiskäyttö on sekin oma valtava jumppansa.

Kotimainen Insta toteuttaa Puolustusvoimille mm. johtamisjärjestelmäratkaisuja. Kuva: Insta

Kaikkiaan voidaan sanoa, että Suomen puolustuskyky ei perustu niinkään eri asejärjestelmien sotilaalliseen suorituskykyyn, vaan siihen, miten tehokkaasti eri havainnointi- ja vaikutusjärjestelmiä voidaan johtaa yhtenä holistisena kokonaisuutena. Johtamisjärjestemien kehitys- ja ylläpito-osaaminen siis Suomen puolustuksen kannalta strategista ja kriittistä osaamista, jonka varassa sotilaallinen toimintakykymme seisoo tai kaatuu.

Instan esityksessä käytiin läpi Puolutusvoimien johtamisjärjestelmien kehityksen haasteita ja tavoitteita. Palaamme tähän teemaan Suomen Sotilaan tulevissa numeroissa yksityiskohtaisemmin.

NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän kehitystä Kongsbergilta

Kongsberg on norjalainen teollisuuskonserni, jonka tunnetuimpia sotilaspuolen tuotteita ovat NASAMS -ilmatorjuntajärjestelmä, NSM (Naval Strike Missile) -pintatorjuntaohjus sekä JSM (Joint Strike Missile) -ilmasta-maahan/ilmasta-merelle-ohjus. Suomessa on käytössä Kongsberg yhdessä Raytheonin kanssa kehittämä ITO12 (NASAMS II FIN) -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

ITO12 NASAMS laukaisulavetti. Kuva: Kongsberg

NASAMS:in perusideana on yhdistää yli 37 valtion ilmavoimien käytössä oleva keskimatkan aktiivisesti tutkahakuinen AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjus maasta toimivaan laukaisulavettiin, AN/MPQ-64 Sentinel 3D-tutkaan ja verkottuneeseen taistelunjohtokeskukseen. Lopputuloksena on erittäin kehittyneellä johtamisjärjestelmällä varustettu ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jonka vaikuttamisratkaisuna ovat myös Ilmavoimien klassisissa Hornet-hävittäjissä käytetyt AMRAAM -ilmataisteluohjukset. Suomalaiskäytössä ITO12 on todettu toimivaksi, joskin se korkeusulottuma saisi olla suurempi. Tästä johtuen Puolutusvoimissa on menossa Buk M1 (ITO96)-järjestelmän käytöstä poistumisen myötä menetetyn korkeatorjuntakyvyn palauttamiseen tähtäävä hanke.

Kongsbergin tarjoama ratkaisu tähän pulmaan on uusin NASAMS-kehitysversio, jossa ampuvissa laveteissa voidaan käyttään sen perinteisen AMRAAM-ohjuksen lisäksi myös lyhyemmän kantaman infrapunahakuista AIM-9X Sidewinder Block II -ohjusta tai 50% suuremman kantaman ja 70% suuremman korkeusulottuman tutkahakuisia AMRAAM-ER -ohjuksia. Tämä suorituskyky voitaisiin lisätä nykyiseen ITO12-kalustoomme modernisoinnin avulla.

NASAMS-järjestelmän uusi lavetti. Vasemmalla AMRAAM-ohjus, keskellä pidemmän kantaman AMRAAM-ER ja oikella infrapunahakuinen AIM-9X Sidewinder Block II -ohjus. Kuva: Kongsberg

Kongsberg työllistää Suomessa noin 130 henkeä ja NASAMS -ilmatorjuntajärjestelmän taistelunjohtokeskukset valmistetaan Suomessa.

NASAMS -ilmatorjuntajärjestelmän taistelunjohtokeskus. Kuva: Kongsberg

Tulevaisuuden robotisoitua yhteiskuntaa kohti?

Instan esityksen päätteksi yleisökysymyksissä käsiteltiin tietoturva-asioita ja pohdittiin, miten turvallinen olisi täysin automatisoitu miehittämätön ajoneuvo. Jos haluatte esimakua siitä, millainen voisi olla tulevaisuuden automatisoitu, robotisoitu ja tekoälyistetty yhteiskunta, suosittelemme P.W. Singerin ja August Colen “Burn-In: A Novel of the Real Robotic Revolution“ -dekkaria. Henkeäsalpaavan vauhdikkaasti etenevä teos kuvailee monitahoisen vivahteikkaasti, millainen voisi olla tulevaisuuden yhteiskunta ja miten IT-alan kehitys tulisi muuttamaan arkeamme.

Burn-In -kirjan voi hankkia esimerkiksi Amazon-verkkokaupasta (klikkaa kuvaa)

Avainsanat: , ,

Share This