Ranska varautuu merkittävään konfliktiin

Ranska on uudistamassa puolustussuunnitelmiaan ja lisäämässä sotilaallisia resurssejaan. Sen tavoitteena on kasvattaa puolustusbudjettia 2025 mennessä 50 miljardiin euroon, jolloin se olisi Naton tavoittelema 2% bruttokansantuotteesta. Britannia kertoi maaliskuussa suunnitelmistaan leikata sotilaallisia resursseja, mutta samalla tulla globaalimmaksi toimijaksi. Ranska lisää resursseja, mutta varautuu myös merkittävään sotaan omalla maalla tai lähialueella. Viholliskuvaa ei ole kerrottu julkisesti, mutta asiantuntijat arvioivat sellaiseksi Venäjää, Turkkia ja Pohjois-Afrikan valtioita.

Ranskan armeijan esikuntapäällikkö Thierry Burkhard esitteli viime vuonna maan senaatille suunnitelman, miten maan tulee varustautua myös merkittävään konfliktiin (‘hypothèse d’engagement majeur’). Kyseessä on jo pidemmän aikavälin muutos uhkakuvissa ja tarpeissa varustaa armeijaa. Myös presidentti Emmanuel Macron on osoittanut olevansa valmis sijoittamaan armeijan ja puolustuksen kehittämiseen. Macron on myös ehkä yksi aktiivisimpia yhteisen eurooppalaisen puolustuksen sanansaattajia.

Varsin massiivisella 90 mm kanuunalla varustettu Ranskan maavoimien pyöräajoneuvo ERC-90 edustaa 70-luvun suunnittelua. Se on otettu käyttöön vuonna 1980. Ranskan muukalaislegioonan ERC-90 on kuvattu Djiboutissa vuonna 2005. Kuva davric, wikimedia commons -lisenssillä.

Keskeisessä osassa Ranskan armeijan kehittämisohjelmaa on Scorpion-ohjelma. Scorpion ei ole vain ranskalainen ohjelma, vaan se on lähtöisin Yhdysvaltain armeijasta. Siihen kuuluu myös merkittävä Nato-yhteistyö. Ranskassa sen tavoitteena on esimerkiksi uusia jokainen moottoriajoneuvo. Ensimmäinen modernisoitu Scorpionin mukainen ranskalainen prikaati pitäisi olla käytössä vuonna 2023. Tarkemmin Ranskan kaluston modernisointiohjelmasta voi lukea esimerkiksi tästä Australian armeijan tutkimuskeskuksen raportista.

Verrattuna muihin sotilasmahteihin, Ranska on aina ollut skeptisempi teknologian roolista. Tämä perusfilosofia ei ole sinänsä muuttunut, mutta kaluston kehittämisellä on hyvin merkittävä rooli ohjelmassa. Kehittämiseen kuuluu myös ilmavoimien toiminnan laajentaminen avaruuteen, varautuminen kybersotaan ja informaatiovaikuttamiseen.

Ranskaa voi pitää etenkin Brexitin jälkeen EU:n merkittävimpänä sotilasmahtina. Onhan se ainoa EU:n ydinasevalta, mutta myös muuten sen resurssit toimia ovat edellä muista EU-valtioita ja se on yleensä arvioitu myös sotilaallisesti merkittävämmäksi kuin Britannia. Esimerkiksi Global Firepower -raportissa Ranskan armeija on arvioita seitsemänneksi merkittävimmäksi maailmassa ja Ranskan puolustusbudjetti on kuudeksi suurin maailmassa. Ranskalaisilla joukoilla on myös merkittävä rooli Naton Itä-Euroopan puolustussuunnitelmissa. Ranskalaisia sotilaita, tankkeja ja ajoneuvoja on esimerkiksi Virossa.

Suunnitelmat eivät rajoitu vain armeijan ja sen kyvykkyyden kehittämiseen. Merkittävään konfliktiin varautuminen tarkoittaa myös sitä, että yhteiskunnan ja ihmisten tulee kestää näitä merkittäviä kriisejä ja konflikteja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi suurempia henkilöuhreja sitten toisen maailmansodan.

Ranskan jalkaväen taistelijan uusi puku- ja varustejärjestelmä FÉLIN (Fantassin à Équipement et Liaisons Intégrés) pitää sisällään rynnäkkökiväärin, tähtäin- ja informaatiotekniikkaa, ballistista suojaa sekä muita varusteita. Järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2011 ja sen taistelijakohtainen kustannus on n. 50 tuhatta euroa. Kuva: Spc Kalie Frantz, public domain

Ranska ei ole suunnitelmien muutoksien kanssa yksin. Olemme käyneet läpi muutosten ketjun kylmän sodan loppumisesti 1990-luvun arvioihin perinteisten sotilaallisten uhkien poistumisesta ja 2000-luvulla keskittymisestä entistä enemmän terrorismiuhkiin ja ainakin Ukrainan sodasta lähtien paluuna varautua perinteisempiin sotilaallisiin uhkiin. Etenkin Euroopassa viime vuodet ovat olleet heräämistä Venäjän uhkaan.

Ranskan uusia linjauksia voi kuitenkin pitää merkittävinä koko Euroopan kannalta. Ranskalla on keskeinen rooli EU:ssa ja myös Natossa. Ranskalla on myös hyvin omia haasteita. Se on perinteisesti ollut sotilaallisesi läsnä etenkin Pohjois-Afrikassa ja osa noista operaatioista on ollut sille varsin raskaita. Ranskan asevoimat ovat läsnä myös Aasiassa, samalla Indo-Pacific-alueella, jonne myös Britannia aikoo panostaa entistä enemmän. Kaikkiaan, vaikka maa panostaa enemmän asevoimiin, ne joutuvat käytännössä hajottamaan resurssejaan moneen suuntaan.

Ranskan esimerkiksi osoittaa paluusta perinteisiin valtioiden välisten sotien uhkakuviin. Suomelle tämä ei ole mitään uutta, kun Suomi oli yksi niistä maista, jotka ovat varautuneet tähän uhkaan koko kylmänsodan jälkeisen ajan. Ranskan päätöksillä on kuitenkin merkitystä myös Suomelle, onhan se merkittävä osa Naton kykyä puolustautua Venäjää vastaan. Ja samaan aikaan kun Britannia aikoo keskittyä globaaliin aseman rakentamiseen, Ranska selkeästi panostaa myös Euroopan puolustamiseen. Toki Yhdysvaltojen asema tulee olemaan siinä keskeinen jatkossakin, mutta Euroopan oma kyvykkyys on tarpeen, ja kuten Trumpin aika pelottavasti muistutti, myös Yhdysvaltojen sisäpolitiikka luo riskejä Euroopan puolustukselle.

Euroopan suuri tasavalta esittelee sotilasmahtiaan kansallispäivänään 14.7. Koronavuonna 2020 paraati oli tavallista vaatimattomampi. Kuva: Ranskan presidentin kanslia, public domain.

Avainsanat: , ,

Share This