Suomen Sotilaan Jatkosota

Lehden esittely

Suomen tie jatkosotaan

Jatkosodan alkamisesta on kahdeksankymmentä vuotta. Yhä harvempi joukossamme muistaa sen enää omakohtaisesti. Sodan, johon Suomi ei halunnut mutta johon maan johto katsoi talvisodan ja sitä seuranneen katkeran ja vaaralliseksi osoittautuneen rauhan vuoksi maan pakotetuksi. Neuvostoliitto antoi siihen myös hyvän syyn hyökkäämällä ensin kesäkuun lopussa 1941.

Uuteen sotaan

Sotaan ei lähdetä soitellen. Välirauhan aika Neuvostoliiton uhan alla käytettiin koulutukseen ja uudelleen organisointiin. Suojeluskunnilla oli jälleen suuri merkitys, kun Suomi valmistautui pahimman varalle. Jatkosotaan lähti kesällä 80 vuotta sitten aivan toisen näköinen armeija kuin talvisotaan oli lähtenyt.

Suomi hyökkää

Suomen hyökkäys itään alkoi toden teolla vasta 5. heinäkuuta 1941 Karjalan armeijan ja II armeijakunnan tunkeutumisella Laatokan Karjalaan ja itäiselle Karjalankannakselle. Päävoimilla operaatio käynnistyi vasta viisi päivää myöhemmin 10.7. Laatokan Karjalassa hyökkäys pysähtyi hetkeksi Tuulosjoelle kuukausi sodan alusta. Laatokan luoteisrannalla ja Itä-Kannaksella hyökkäys johti Käkisalmen ja Sortavalan vapauttamiseen elokuun puolivälin jälkeen ja Vuoksen ylitykseen samoihin aikoihin.

Isku taivaalta

Suomen Ilmavoimien taisteleviin osiin kuului jatkosodan alussa kolme lentorykmenttiä, joiden johdossa oli yhteensä kahdeksan lentolaivuetta (llv) ja lisäksi neljä erillistä llv:tä ja yksi erillinen lentue. Kaikkea oli enemmän kuin talvisodan alla, ja meininki oli sen mukainen. Nyt Suomi antaisi takaisin korkojen kera. Mutta riittäisikö voima sittenkään?

Isku taivaalta

Marskin ritarit

Talvisodan aikana Suomen armeijan ylipäällikkö marsalkka Mannerheim kiinnitti huomiota siihen, että armeijallamme ei ollut palkitsemismenetelmää, joka olisi kohdistunut tasapuolisesti kaikkiin sotilaisiin. Myönnettävät kunniamerkit oli pitkälti sidottu asianomaisten sotilasarvoihin: mitä korkeampi sotilasarvo, sitä arvokkaampia merkkejä jaettiin. Mannerheim piti tätä puutteena ja halusi luoda palkitsemismenettelyn, joka koskisi kaikkia tasapuolisesti. Seurauksena syntyi Vapaudenristin Mannerheim-risti. Ensimmäiset Mannerheim-ristit myönnettiin 80 vuotta sitten, kun oli Suomen vuoro hyökätä.

Kiovan taistelu – Ratkaistiinko sota jo syyskuussa 1941?

Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941. Ajan puheenpartta noudattaen alkoi hyökkäys idän barbarian ja bolševismin hävittämiseksi. Ymmärtääkseen Suomen roolin kahdeksan vuosikymmentä sitten alkunsa saaneella ja koko Euroopan lopulta perikatoon saattaneella ristiretkellä on ensin ymmärrettävä, mistä Saksan rynnistyksessä itään oli kyse. Ratkesiko se jälkikäteen viisastellen jo syyskuussa 1941 Moskovan ja Kiovan edustoilla?

Aseveljeä auttamassa – suomalaiset saksalaisten apuna pohjoisessa 1941

Se oli Saksan sota, johon Suomi lähti mukaan yhtäältä innolla, toisaalta olosuhteiden pakosta. Myöhemmin välttämättömyydestä on yritetty tehdä milloin hyvettä, milloin pahetta. Joka tapauksessa Saksa tuki Suomea ja Suomi Saksaa. Pohjoisessa saksalaiset aiheuttivat pian suomalaisille katkeran pettymyksen. Ehkä sodasta ei tulisikaan lyhyttä.

Hyökkäys merellä

Sotiemme aikana Merivoimat jakautui laivastojoukkoihin ja rannikkojoukkoihin. Laivastojoukkoihin kuuluivat vuonna 1941 rannikkolaivasto, erillinen laivasto-osasto, sukellusvenelaivue ja Helsingin laivastoasema.

Hangon vapautus

Hankoniemi oli luovutettu talvisodan seurauksena Neuvostoliitolle vuokra-alueeksi. Organisaatiossa se kuului Neuvostoliiton Itämeren laivaston johtoon. Vuokra-alueen komentajana toimi maaliskuusta 1941 alkaen kenraalimajuri, myöhemmin kenraaliluutnantti Sergei Kabanov. Vuoden lopulla miehittäjälle tuli hyinen lähtö.

Kipupisteenä jatkosodan kuva

Jatkosota on kuin vapaussota. Molemmissa keskiverto suomalaiselle näyttää kuva tapahtumista muodostuvan pikemminkin Väinö Linnan proosan kuin tieteellisen tutkimuksen kautta. Toisin kuin pakkashangen puhdas ja jalo koko kansan talvisota, on jatkosota kirvoittanut vuonna 1918 käydyn veljessodan tavoin erilaisia valitettavan usein läpipolitisoituneita ja epähistoriallisia keskusteluja, joissa kipupisteenä tuntuu olevan Suomen ja arkkipahan natsi-Saksan suhde.

Historiaa tarkastellaan täältä menneisyyteen kuin avaimenreiästä edes yrittämättä ymmärtää ajassa eläneiden mahdollisuuksia ja tietoa, joiden varassa he päätöksensä tekivät. Kyllä virheitäkin tehtiin, ja jotkut syyllistyivät jopa aikansa moraalikoodin valossa suoranaisiin rikoksiin ja moraalittomuuteen. Ihmiset tekevät virheitä, paitsi sellaiset, jotka eivät tee mitään. Se ei tarkoita, että vääryydet pitäisi hyväksyä, mutta ne pitäisi nähdä oikeassa mittakaavassa.

Ajassa toimineiden motiiveita tulisi ymmärtää. Samoin kuin se, että kenelläkään ei ollut kristallipalloa ja Suomella oli hyvin vähän liikkumatilaa välirauhan vuosina. Kyseessä oli jatkosota. Talvisodan ilmeisen vääjäämätön ja onneton jatke. Ei tulekaan unohtaa, mistä kaikki sai alkunsa.


Suomen Sotilaan Jatkosota -erikoisnumeron saat vain lehtipisteistä edulliseen 9,80 € hintaan. Myyntiaika 3.6.2021 – 30.7.2021. Katso lähin erikoisnumeroa myyvä lehtipiste karttapalvelun avulla: https://www.lehtipiste.fi/880705.html

Sisällysluettelo

6 Suomen tie jatkosotaan

13 Malli menneestä

17 Panttipataljoona

20 Uuteen sotaan

28 Suomi hyökkää

39 Elsoa Viipurissa

52 Isku taivaalta

64 Marskin ritarit

74 Kiovan taistelu

82 Schneller Heinz Guderian

86 Aseveljiä auttamassa

96 Hyökkäys merellä

104 Hangon vapautus

112 Kipupisteenä jatkosodan kuva

Share This