Suomen Sotilaan Toinen maailmansota

Lehden esittely

Toisen maailmansodan alkunäytös vai eurooppalaisen sisällissodan välinäytös

Viime vuonna järjestettiin Euroopassa toisen maailmansodan alun 80-vuotismuistotapahtumia. Suomessa – ja tietysti myös Suomen Sotilaassa – kunnioitettiin viime talvena talvisodan 105 kunnian päivän tasavuotismuistoa. Toinen maailmansota oli alkanut kuitenkin Aasiassa jo viimeistään 1937. Alkoiko se Euroopassakin jo ennen syyskuuta 1939? Oliko vuosi 1939 vain osa ajan katkeamatonta jatkumoa? Oliko kaikki kauhu, johon maanosamme 80 vuotta sitten syöksyi, vain kulminaatiopiste jo sata vuotta sitten meneillään olleessa eurooppalaisessa sisällissodassa, jonka alkujuuret olivat vuodessa 1914 ja sitä edeltäneinä vuosisatoina rakennetussa eurooppalaisessa valtakamppailussa? Olemmeko tekemässä taas samat virheet? Everstiluutnantti, tohtori Agilolf Kesselring kuorii eurooppalaisen sisällissodan ja yhteisen historiamme sipulin.

Kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan

Keväällä 80 vuotta sitten Neuvostoliitto ja Saksa olivat jakaneet itäisen Euroopan ja antaneet toisilleen vapaat kädet etupiireissään. Saksa sai myös täyden operaatiovapauden lännessä. Pian hakaristilippu liehui Oslossa, Pariisissa, Belgradissa ja Ateenassa. Saksan tuhouduttua aloittamassaan sodassa jäi sopimuksen toinen osapuoli voittajaksi ja sai pitää lännen siunauksella jotakuinkin kaiken, minkä oli Saksan kanssa sopimalla saanut, ja vielä korkojen kera. Saksalaisprofessorin uutuuskirja on tuore näkökulma Molotov-Ribbentrop-sopimusta seuranneeseen 22 kuukauden yhteistyöhön diktatuurien välillä. Se asettaa suomalaisten nahoissaan tunteneen sopimuksen oikeaan, laajempaan ja kansainväliseen koko Eurooppaan vaikuttaneeseen viitekehykseen.

Taistelu Britanniasta 80 vuotta

Syksyllä 80 vuotta sitten maailman huomio kohdistui Britteinsaarille. Sen ilmatilassa käytiin taistelu Britanniasta. Britit olivat nyt yhtä yksin kuin suomalaiset vuotta aikaisemmin. Iso-Britannia oli maailman merkittävimpiä suurvaltoja, mutta elo-syyskuussa 1940, kun taistelu Britanniasta oli kuumimmillaan, se oli sotilaallisesti lähes polvillaan. Vaikka iltaruskoaan eläneen brittiläisen imperiumin ja 1930–40-lukujen Suomen välillä on vain vähän yhtäläisyyksiä, kokevat britit taistelun Britanniasta jotakuinkin samalla lailla kuin suomalaiset talvisodan.

Historian jylinää Duxfordissa

Taistelusta Britanniasta tuli syyskuussa2020 kuluneeksi 80 vuotta. Elo-syyskuussa 1940 käyty usean viikon kamppailu Royal Air Forcen ja Luftwaffen välillä päättyi siihen, että saksalaiset hävittäjät eivät saaneet ilmaherruutta Etelä-Englannin yllä eivätkä tämän takia pystyneet tekemään suunniteltua maihinnousuaan. RAF:n Fighter Commandin hävittäjälentäjät eivät antaneet periksi Luftwaffen Jagdgeschwadereiden vastapelureilleen. Suomen Sotilas seurasi syyskuussa 2015 kaksi päivää hävittäjien kaartoja Cambridgeshiren taivaalla Imperial War Museumin Duxfordin elävässä museossa.

Achtung: Spitfire – Spitti vastaan Mersu

”Antakaa minulle rykmentti Spitfirejä”, esitti saksalaisten kuuluisin hävittäjälentäjä ja rykmentinkomentaja, majuri Adolf Galland marsalkka Herman Göringille taistelun Britanniasta aikana. Galland korosti heitollaan Messerschmitt Bf 109 E:n huonoja puolia, kun saksalaishävittäjät oli sidottu pommikoneiden lähisaattotehtäviin. Spitfire oli 109:ää huomattavasti ketterämpi ja nopeampi keski- ja alakorkeuksissa, lisäksi 109:n ohjaamosta oli huono näkyvyys, ja sillä oli lyhyt toimintasäde.

Bagration – Saksan keskustan armeijaryhmän tuho

Olethan kuullut Stalingradista, Kurskista? Mutta entä Vitebsk, Orsha, Mogilev, Bobruisk, Minsk…? Sanovatko ne mitään? Keskustan armeijaryhmä oli käytännössä tuhottu pari viikkoa kestäneissä taisteluissa kesällä 76 vuotta sitten. Samaan aikaan Suomi kamppaili olemassaolostaan Tali-Ihantalassa, joka on yhä Pohjoismaiden suurin taistelu. Normandiassa länsiliittoutuneiden operaatio oli juuttunut rantakaistaleelle kuukausiksi. Taistelut Kannaksella ja Normandiassa olivat pienempiä operaatioita kuin puna-armeijan kesän 1944 pääoperaatio Bagration, joka on silti jäänyt monelle tuntemattomaksi niin meillä kuin muuallakin lännessä. Tervetuloa lukumatkalle tuntemattomaan historiaan, toisen maailmansodan suurimman ratkaisutaistelun tantereille, puna-armeijan panssarikärkien matkaan halki Valko-Venäjän, jossa Saksan Wehrmacht kohtasi Cannaensa.

Ratsuväen viimeinen rynnäkkö

Wehrmacht kulki hevosin sodan loppuun asti, ja olipa sillä ratsastavia taisteluyksiköitäkin vielä aivan sodan lopussa. Eurooppalaiset maat olivat muutenkin vielä 75 vuotta sitten yhteiskuntina kovin hevosvetoisia. Toista maata oli jo pitkälle autoistunut ja mekanisoitu Yhdysvallat, joka mekanisoi myös puna-armeijan. Mutta silti kesällä 76 vuotta sitten yli Valko-Venäjän arojen hyökkäsi kohti länttä myös valtavat laumat punaista ratsuväkeä sapeleineen ja karabiineineen.

Maihinnoususotaa Tyynellämerellä

Itärintamalla Saksan ja sen liittolaisten joukot kohtasivat Neuvostoliiton laajuuden aiheuttamat ongelmat. Etäisyys Saksan miehittämästä Puolasta Moskovaan oli lyhimmillään 1 000 kilometriä. Tyynellämerellä itärintaman maantieteelliset mittasuhteet ylitettiin selvästi. Esimerkiksi etäisyys Tokiosta Yhdysvaltojen laivastotukikohtaan Pearl Harboriin oli 6 000 kilometriä! Käytännössä laivastoosastot joutuivat muuttamaan usein kurssiaan välttääkseen tulemasta havaituksi ja väistääkseen mahdollisten sukellusveneiden hyökkäyksiä, jolloin kilometrejä kertyi huomattavasti enemmän. Pitkäkestoisissa operaatioissa avomerellä oli haasteensa.

Ydinaseen historia: 75 vuotta Hiroshimasta

Ydinenergiatutkimus oli kovassa vauhdissa Euroopassa juuri ennen toista maailmaansotaa. Italialainen fyysikko Enrico Fermi sai ensimmäisenä tekemällään koesarjalla aikaiseksi atomiydinten hajoamisen ketjureaktiona vuonna 1934. Atomipommin kehittämiseen johtaneista tutkimuksista mainitaan usein erityisesti saksalaisten ydinfyysikkojen Otto Hahnin, Lise Meitnerin ja Fritz Strassmanin Berliinissä vuonna 1938 tekemät kokeet, joissa uraaniatomin ydin halkaistiin kahdeksi radioaktiiviseksi osaksi.

Kauhun tasapainon synty

Toukokuussa 75 vuotta sitten sota oli päättynyt Euroopassa. Japani taisteli edelleen Yhdysvaltoja ja Brittiläistä imperiumia vastaan Aasiassa. Käytännössä Japani oli jo menettänyt mahdollisuutensa sotilaalliseen ratkaisuun meneillään olleessa kamppailussa, mutta se oli yhä merkittävä ja voimia kuluttava vastustaja. Japaniin syksylle 1945 suunnitellun hyökkäyksen, jonka koodinimi oli Operation Olympic, arvioitiin maksavan liittoutuneille kymmenkertaisen määrän ihmishenkiä verrattuna Normandian maihinnousuun ja sen jälkeisiin operaatioihin läntisessä Euroopassa. Idässä, Japanin vastaisen operaation johdossa toimisi Yhdysvaltain kenraali Douglas MacArthur. Ydinpommi tuli kuitenkin tarjoamaan syyskesällä 1945 toisen – molemmille osapuolille – vähemmän tuhoa ja aikaa vaativan vaihtoehdon maihinnousulle.


Suomen Sotilaan Toinen maailmansota -erikoisnumeron saat vain lehtipisteistä. Myyntiaika 3.11.2020 – 31.1.2021. Katso lähin erikoisnumeroa myyvä lehtipiste karttapalvelun avulla: www.lehtipiste.fi/878287.html

Sisällysluettelo

4 Toisen maailmansodan alkunäytös

16 Kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan

22 Taistelu Britanniasta

37 Historian siipien jylinää Duxfordissa

44 Achtung: Spitfire!

46 Bagration – Saksan keskustan armeijaryhmän tuho

61 Ilman herruutta

64 Ratsuväen viimeinen rynnäkkö

66 Maihinnoususotaa Tyynellämerellä

84 75 vuotta Hiroshimasta

87 Kauhun tasapainon synty

91 Ydinpommia kuljettaneen sotalaivan synkkä kohtalo

Share This