Suomen Sotilas 1/2020

Apua ulkoa – Svenska Frivilligkåren, muut ulkomaalaiset vapaaehtoiset ja länsivallat

Suomen sotilaat saivat seistä, taistella ja kaatua 105 päivän ajan omalla paikallaan luottamatta vieraan apuun. Apu olisi kyllä kelvannut. Lopulta sitä alkoi tulla, mutta sitä ennen suomalaisten oli ollut näytettävä olevansa avun arvoisia. Ruotsi ei auttanut Suomea yksin vaaleiden hapsien ja sinisten silmien vuoksi. Puna-armeija uhkasi saapua Tornionjoelle. Suomi oli Ruotsille tarpeellinen puskurivaltio idässä, ja se haluttiin säilyttää.

Ruotsilla ei ollut 80 vuotta sitten lähettää montaa sotilasta, tykkiä ja lentokonetta, mutta se lähetti ne silti. Syntyi Svenska Frivilligkåren, joka vapautti joukkoja pohjoisesta painopistesuuntaan. Lopulta vähintään yhtä tärkeäksi osoittautui länsivaltojen mukaantulon uhka. Se pakotti pahoin rökitetyn Stalinin taipuisaksi neuvottelupöydässä. Suomi taisteli lähes yksin, mutta ulkoinen apu oli ratkaiseva sodan lopussa.

Talvisodan muukalaislegioona: Osasto Sisu

Talvisodan syttyessä Suomi jäi yksin, vaikka kansainvälinen yhteisö vannoi olevansa pienten kansojen puolustaja. Kansainliitto osoittautui vielä kerran hyödyttömäksi. Suomi sai osakseen ensin vain suopeutta ja myötätuntoa. Yleisen myötätunnon sijaan Suomi olisi halunnut ottaa vastaan apujoukkoja ja laajaa materiaalitukea, mutta kansainvälinen tilanne ei sallinut liittolaissuhteita tai niistä poikkeamisia. Lopulta suurin auttaja oli Ruotsi, jonka avulla oli sodan lopussa merkitystä. Rauhanteossa apua oli myös länsivaltojen mukaantulon uhasta. Sota on kuitenkin tapahtuma, joka saa sekä seikkailumieliset että sankarilliset voimat liikkeeseen, niinpä Suomi olikin vapaaehtoiseksi värväytyjille houkutteleva arktinen kokemus. Useassa maassa lainsäädäntö esti vieraan maan armeijaan värväytymisen, mutta siitä huolimatta Suomen armeija sai voimanlisää ulkomaalaisista vapaaehtoisista. Tulijoita oli kymmenistä eri maista. Syntyi osasto Sisu.

Brittiosaston kaksi kersanttia suojeluskuntapukuisen suomalaisen alikersantin kanssa Lapuan työväentalon pihalla.

HX Challenge – hanke etenee, jännitys tiivistyy

Tammikuussa HX Challengesta alkanut sotilaallisen suorituskyvyn arviointiprosessi antaa selkeän ja objektiivisen kuvan eri HX-vaihtoehtojen tuomasta panoksesta Suomen puolustuskykyyn ja mahdollistaa faktapohjaisen ja perustellun valinnan korvaamaan poistuvan Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

Lockheed Martin F-35A Lightning II -hävittäjät Pirkkalan lentotukikohdassa helmikuussa 2020

Maanpuolustustahto ei kestä kriittistä tarkastelua

Maanpuolustustahto on tärkeä asia ja tuttu käsite, mutta sitä on vaikea mitata oikein. Tammikuun lopussa 2020 uutisoitiin isolla kuinka nimenomaan nuorten maanpuolustustahto on jyrkässä nousussa. 2018 sen raportoitiin olevan laskussa. Mistä on kyse, ilmiöstä vai viallisesta mittarista?

Yhteiskuntamme seuraa turvallisuutta ja siihen liittyviä tekijöitä erilaisilla keinoilla ja vakiintuneilla prosesseilla. Yksi niistä on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n vuotuinen raportti kansalaisten maanpuolustustahdosta. Vuoden 2018 tulokset herättivät paljon julkista keskustelua. Yleinen tulkinta oli, että maanpuolustustahto on laskenut dramaattisesti erityisesti nuorten keskuudessa. Tutkimuksen ja sen aineiston kriittinen uudelleentarkastelu ei tue tutkimuksesta vedettyä johtopäätöstä ja väitettä, että maanpuolustustahto olisi alempana kuin mitä se on ollut 30 vuoteen. Aineiston perusteella ei myöskään voida sanoa luotettavasti, että maanpuolustustahto olisi alentunut kaikkien nuorten keskuudessa. Puoluekannan mukaisen maanpuolustustahdon vaihtelun tarkastelu olisi antanut viitteitä, että vuoden 2018 mittaus epäonnistui, eikä sen tuloksesta voida vetää siitä esitettyjä johtopäätöksiä. Entä vuoden 2020 tutkimustulos? Onko mittareita korjattu vieläkään?

Maanpuolustustahdon muutokset miehillä ja naisilla

Afganistan – Neuvostoliiton viimeinen virhe

Neljä vuosikymmentä sitten – jouluaattona 1979 – Neuvostoliitto lähti vielä kerran sotaretkelle. Siitä tuli jättiläisen viimeinen sota. Sota, joka ei lopettanut sotia sen enempää Afganistanissa kuin muuallakaan maailmassa mutta teki vuosikymmen myöhemmin lopun ensin tappiollisesta sodasta ja sitten koko sosialistisesta suurvallasta. Myös kylmä sota haudattiin hetkeksi Afganistanin sodan viimeisten uhrien myötä, kolme vuosikymmentä sitten.

Neuvostoliittolainen T-55 panssarivaunu on vaihtanut omistajaa

Muurmannin legioona – tuntemattomat punasotilaat

Eräs erikoisimmista, huonoiten tunnetuista ja ristiriitaisimmista episodeista Suomen vuoden 1918 sisällissodan ja sitä seuranneen yli vuoden aikana oli Muurmannin legioona. Brittien suomalaisista punakaartilaisista värväämä sotajoukko kasvoi lopulta Saksassa edellisinä vuosina palvelleen suomalaisen jääkäripataljoonan kokoluokkaan, noin 1 200 miehen ja kymmenen komppanian vahvuiseksi. Joukko koostui pohjoisessa rajan yli valkoisia paenneiden punaisten lisäksi paikallisesta suomalaisväestöstä, Muurmannin radan varressa ensimmäisen maailmansodan aikana työskennelleistä suomalaisista, Pietarin kautta pohjoiseen pakoon siirtyneistä punaisista sekä lopulta myös Suomen armeijan kutsuntoja paenneista miehistä. Joukko oli brittien värväämä, ja he myös kouluttivat, huolsivat ja varustivat näiden tuntemattomien Suomen sotilaiden legioonan sotaan punaisten suomalaisten venäläisiä aateveljiä – bolševikkeja – vastaan. Lopulta joukkoa käytettiin lähinnä Muurmannin radan vartiointiin.

Vankileirit tyhjenivät – kapinan karmiva jälkipyykki

Muurmannin legioonalaisiin suhtauduttiin sata vuotta sitten valkoisessa Suomessa vähintäänkin nuivasti. Paljon karumpi oli kuitenkin keväällä 1918 vangiksi jääneiden punaisten kohtalo. Lopulta Suomi hoiti kansainvälisesti vertaillen ja ajan ajattelutavat huomioiden sisällissodan jälkipyykin hyvin. Vuonna 1919 hävinnyt osapuoli oli jo palannut valtiopäiville, ja haavoja pyrittiin paikkaamaan, missä lopulta onnistuttiinkin. Mutta sitä ennen, mustana vuonna 1918, oli liian moni hävinnyt saanut kokea kohtuuttoman osan.

Lapin sodan taivaalla

Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota oli päättynyt aseiden vaikenemiseen Suomen osalta 3.9.1944, Neuvostoliiton osalta vuorokautta myöhemmin. Maiden välisiin aselepoehtoihin kuului vaatimus ajaa Suomeen ryhmitetyt Saksan asevoimat maasta pois kahden viikon sisällä. Tehtävä oli tietysti mahdoton. Neuvostoliitto halusi käytännössä saada Suomen sotaan Saksan kanssa. Lapin sota on Suomessa usein unohdettu sota. Erityisen huonosti tunnetaan sotatoimet Lapin taivaalla 75 vuotta sitten.

Luftwaffen viimeinen hyökkäys

Keväällä 75 vuotta sitten kaikki oli kolmannen valtakunnan näkökulmasta jo mennyttä. Göringin Luftwaffe nousi kuitenkin siivilleen ja hyökkäykseen vielä kerran. Ilmasota Saksan yllä jatkui toki sodan loppuun asti katkerana kamppailuna liittoutuneiden pommitusilma-armadoja ja vetäytyvää Wehrmachtia ahdistelleita rynnäkkökoneita vastaan, mutta viimeinen varteenotettava – vaikkakin toivoton – hyökkäys nähtiin viimeisen vuoden ensimmäisenä aamuna. Se oli operaatio Bodenplatte.

Tähtäin jolla osuu aina SMASH 2000

Taistelu vihollisen tulen alla, pulssi 160, huono ampuma-asento, taistelu-uupumus, tilannetietoisuuden puutteen luoma stressi – ihan tavanomainen tilanne jalkaväkitaistelijalle niin maastossa kuin asutuskeskuksessakin. Taistelutilanteessa tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Hyvä osuma vaarantuu lukuisista ampujaa kuormittavista häiriötekijöistä.

Israelilaisen Smart Shooter Ltd:n SMASH 2000 -kivääritähtäin

Talvisodan taivaalla ylivoimaa vastaan

Neuvostoliiton Suomen valloitussuunnitelmaan kuului vahva pommitusstrategia, joka oli omaksuttu osaksi punaarmeijan sodankäyntiä 1930-luvun mittaan. Se oli osa syvän taistelun oppia, joka oli kokenut tosin kovia Stalinin puhdistuksissa. Alkujaan italialaisen Douhetin ilmasotateoria oli omaksuttu soveltaen nykyaikaisen tieteellisen sotateorian ja modernin sotatieteen syntymaassa, tieteellisen maailmankuvan nimeen vannoneessa työläisten ihannevaltiossa. Pommittamalla sotilaskohteiden lisäksi kaupunkeja Neuvostoliitto uskoi – juuri Giulio Douhetin teorian mukaisesti – lamauttavansa Suomen sekä toiminnallisesti että henkisesti. Neuvostoliiton siviilikohteisiin tekemillä pommituksilla oli kuitenkin päinvastainen vaikutus kuin Kremlissä oli suunniteltu. Raukkamaiset hyökkäykset todistivat suomalaisille, että ainoa vaihtoehto oli taistella raakalaisia vastaan. Suomen epäonnistuneet terroripommitukset olivat samalla kuin esipuhe edessä olevan suursodan kauhuille, 80 vuotta sitten.

Neuvostoliiton Suomea vastaan tekemät terroripommitukset lujittivat kansan puolustustahtoa

Lehden saatavuus

Suomen Sotilas -lehden numero 1/2020 on saatavissa hyvinvarustetuista lehtipisteistä 6.4.2020 saakka hintaan 13,50€

Katso lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä lehtipiste Lehtipisteen karttapalvelun avulla: www.lehtipiste.fi/858423.html

Tilaa jo seuraava Suomen Sotilas -lehti suoraan kotiisi: www.suomensotilas.fi/tilaa