Suomen Sotilas 1/2020
Lehden esittely

Apua ulkoa – Svenska Frivilligkåren, muut ulkomaalaiset vapaaehtoiset ja länsivallat
Suomen sotilaat saivat seistä, taistella ja kaatua 105 päivän ajan omalla paikallaan luottamatta vieraan apuun. Apu olisi kyllä kelvannut. Lopulta sitä alkoi tulla, mutta sitä ennen suomalaisten oli ollut näytettävä olevansa avun arvoisia. Ruotsi ei auttanut Suomea yksin vaaleiden hapsien ja sinisten silmien vuoksi. Puna-armeija uhkasi saapua Tornionjoelle. Suomi oli Ruotsille tarpeellinen puskurivaltio idässä, ja se haluttiin säilyttää.
Ruotsilla ei ollut 80 vuotta sitten lähettää montaa sotilasta, tykkiä ja lentokonetta, mutta se lähetti ne silti. Syntyi Svenska Frivilligkåren, joka vapautti joukkoja pohjoisesta painopistesuuntaan. Lopulta vähintään yhtä tärkeäksi osoittautui länsivaltojen mukaantulon uhka. Se pakotti pahoin rökitetyn Stalinin taipuisaksi neuvottelupöydässä. Suomi taisteli lähes yksin, mutta ulkoinen apu oli ratkaiseva sodan lopussa.
Talvisodan muukalaislegioona: Osasto Sisu
Talvisodan syttyessä Suomi jäi yksin, vaikka kansainvälinen yhteisö vannoi olevansa pienten kansojen puolustaja. Kansainliitto osoittautui vielä kerran hyödyttömäksi. Suomi sai osakseen ensin vain suopeutta ja myötätuntoa. Yleisen myötätunnon sijaan Suomi olisi halunnut ottaa vastaan apujoukkoja ja laajaa materiaalitukea, mutta kansainvälinen tilanne ei sallinut liittolaissuhteita tai niistä poikkeamisia. Lopulta suurin auttaja oli Ruotsi, jonka avulla oli sodan lopussa merkitystä. Rauhanteossa apua oli myös länsivaltojen mukaantulon uhasta. Sota on kuitenkin tapahtuma, joka saa sekä seikkailumieliset että sankarilliset voimat liikkeeseen, niinpä Suomi olikin vapaaehtoiseksi värväytyjille houkutteleva arktinen kokemus. Useassa maassa lainsäädäntö esti vieraan maan armeijaan värväytymisen, mutta siitä huolimatta Suomen armeija sai voimanlisää ulkomaalaisista vapaaehtoisista. Tulijoita oli kymmenistä eri maista. Syntyi osasto Sisu.

Brittiosaston kaksi kersanttia suojeluskuntapukuisen suomalaisen alikersantin kanssa Lapuan työväentalon pihalla.
HX Challenge – hanke etenee, jännitys tiivistyy
Tammikuussa HX Challengesta alkanut sotilaallisen suorituskyvyn arviointiprosessi antaa selkeän ja objektiivisen kuvan eri HX-vaihtoehtojen tuomasta panoksesta Suomen puolustuskykyyn ja mahdollistaa faktapohjaisen ja perustellun valinnan korvaamaan poistuvan Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
Maanpuolustustahto ei kestä kriittistä tarkastelua
Maanpuolustustahto on tärkeä asia ja tuttu käsite, mutta sitä on vaikea mitata oikein. Tammikuun lopussa 2020 uutisoitiin isolla kuinka nimenomaan nuorten maanpuolustustahto on jyrkässä nousussa. 2018 sen raportoitiin olevan laskussa. Mistä on kyse, ilmiöstä vai viallisesta mittarista?
Yhteiskuntamme seuraa turvallisuutta ja siihen liittyviä tekijöitä erilaisilla keinoilla ja vakiintuneilla prosesseilla. Yksi niistä on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n vuotuinen raportti kansalaisten maanpuolustustahdosta. Vuoden 2018 tulokset herättivät paljon julkista keskustelua. Yleinen tulkinta oli, että maanpuolustustahto on laskenut dramaattisesti erityisesti nuorten keskuudessa. Tutkimuksen ja sen aineiston kriittinen uudelleentarkastelu ei tue tutkimuksesta vedettyä johtopäätöstä ja väitettä, että maanpuolustustahto olisi alempana kuin mitä se on ollut 30 vuoteen. Aineiston perusteella ei myöskään voida sanoa luotettavasti, että maanpuolustustahto olisi alentunut kaikkien nuorten keskuudessa. Puoluekannan mukaisen maanpuolustustahdon vaihtelun tarkastelu olisi antanut viitteitä, että vuoden 2018 mittaus epäonnistui, eikä sen tuloksesta voida vetää siitä esitettyjä johtopäätöksiä. Entä vuoden 2020 tutkimustulos? Onko mittareita korjattu vieläkään?
Afganistan – Neuvostoliiton viimeinen virhe
Neljä vuosikymmentä sitten – jouluaattona 1979 – Neuvostoliitto lähti vielä kerran sotaretkelle. Siitä tuli jättiläisen viimeinen sota. Sota, joka ei lopettanut sotia sen enempää Afganistanissa kuin muuallakaan maailmassa mutta teki vuosikymmen myöhemmin lopun ensin tappiollisesta sodasta ja sitten koko sosialistisesta suurvallasta. Myös kylmä sota haudattiin hetkeksi Afganistanin sodan viimeisten uhrien myötä, kolme vuosikymmentä sitten.
Muurmannin legioona – tuntemattomat punasotilaat
Eräs erikoisimmista, huonoiten tunnetuista ja ristiriitaisimmista episodeista Suomen vuoden 1918 sisällissodan ja sitä seuranneen yli vuoden aikana oli Muurmannin legioona. Brittien suomalaisista punakaartilaisista värväämä sotajoukko kasvoi lopulta Saksassa edellisinä vuosina palvelleen suomalaisen jääkäripataljoonan kokoluokkaan, noin 1 200 miehen ja kymmenen komppanian vahvuiseksi. Joukko koostui pohjoisessa rajan yli valkoisia paenneiden punaisten lisäksi paikallisesta suomalaisväestöstä, Muurmannin radan varressa ensimmäisen maailmansodan aikana työskennelleistä suomalaisista, Pietarin kautta pohjoiseen pakoon siirtyneistä punaisista sekä lopulta myös Suomen armeijan kutsuntoja paenneista miehistä. Joukko oli brittien värväämä, ja he myös kouluttivat, huolsivat ja varustivat näiden tuntemattomien Suomen sotilaiden legioonan sotaan punaisten suomalaisten venäläisiä aateveljiä – bolševikkeja – vastaan. Lopulta joukkoa käytettiin lähinnä Muurmannin radan vartiointiin.
Vankileirit tyhjenivät – kapinan karmiva jälkipyykki
Muurmannin legioonalaisiin suhtauduttiin sata vuotta sitten valkoisessa Suomessa vähintäänkin nuivasti. Paljon karumpi oli kuitenkin keväällä 1918 vangiksi jääneiden punaisten kohtalo. Lopulta Suomi hoiti kansainvälisesti vertaillen ja ajan ajattelutavat huomioiden sisällissodan jälkipyykin hyvin. Vuonna 1919 hävinnyt osapuoli oli jo palannut valtiopäiville, ja haavoja pyrittiin paikkaamaan, missä lopulta onnistuttiinkin. Mutta sitä ennen, mustana vuonna 1918, oli liian moni hävinnyt saanut kokea kohtuuttoman osan.
Lapin sodan taivaalla
Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota oli päättynyt aseiden vaikenemiseen Suomen osalta 3.9.1944, Neuvostoliiton osalta vuorokautta myöhemmin. Maiden välisiin aselepoehtoihin kuului vaatimus ajaa Suomeen ryhmitetyt Saksan asevoimat maasta pois kahden viikon sisällä. Tehtävä oli tietysti mahdoton. Neuvostoliitto halusi käytännössä saada Suomen sotaan Saksan kanssa. Lapin sota on Suomessa usein unohdettu sota. Erityisen huonosti tunnetaan sotatoimet Lapin taivaalla 75 vuotta sitten.
Luftwaffen viimeinen hyökkäys
Keväällä 75 vuotta sitten kaikki oli kolmannen valtakunnan näkökulmasta jo mennyttä. Göringin Luftwaffe nousi kuitenkin siivilleen ja hyökkäykseen vielä kerran. Ilmasota Saksan yllä jatkui toki sodan loppuun asti katkerana kamppailuna liittoutuneiden pommitusilma-armadoja ja vetäytyvää Wehrmachtia ahdistelleita rynnäkkökoneita vastaan, mutta viimeinen varteenotettava – vaikkakin toivoton – hyökkäys nähtiin viimeisen vuoden ensimmäisenä aamuna. Se oli operaatio Bodenplatte.
Tähtäin jolla osuu aina SMASH 2000
Taistelu vihollisen tulen alla, pulssi 160, huono ampuma-asento, taistelu-uupumus, tilannetietoisuuden puutteen luoma stressi – ihan tavanomainen tilanne jalkaväkitaistelijalle niin maastossa kuin asutuskeskuksessakin. Taistelutilanteessa tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Hyvä osuma vaarantuu lukuisista ampujaa kuormittavista häiriötekijöistä.
Talvisodan taivaalla ylivoimaa vastaan
Neuvostoliiton Suomen valloitussuunnitelmaan kuului vahva pommitusstrategia, joka oli omaksuttu osaksi punaarmeijan sodankäyntiä 1930-luvun mittaan. Se oli osa syvän taistelun oppia, joka oli kokenut tosin kovia Stalinin puhdistuksissa. Alkujaan italialaisen Douhetin ilmasotateoria oli omaksuttu soveltaen nykyaikaisen tieteellisen sotateorian ja modernin sotatieteen syntymaassa, tieteellisen maailmankuvan nimeen vannoneessa työläisten ihannevaltiossa. Pommittamalla sotilaskohteiden lisäksi kaupunkeja Neuvostoliitto uskoi – juuri Giulio Douhetin teorian mukaisesti – lamauttavansa Suomen sekä toiminnallisesti että henkisesti. Neuvostoliiton siviilikohteisiin tekemillä pommituksilla oli kuitenkin päinvastainen vaikutus kuin Kremlissä oli suunniteltu. Raukkamaiset hyökkäykset todistivat suomalaisille, että ainoa vaihtoehto oli taistella raakalaisia vastaan. Suomen epäonnistuneet terroripommitukset olivat samalla kuin esipuhe edessä olevan suursodan kauhuille, 80 vuotta sitten.
Lehden saatavuus
Suomen Sotilas -lehden numero 1/2020 on saatavissa hyvinvarustetuista lehtipisteistä 6.4.2020 saakka hintaan 13,50€
Katso lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä lehtipiste Lehtipisteen karttapalvelun avulla: www.lehtipiste.fi/858423.html
Tilaa jo seuraava Suomen Sotilas -lehti suoraan kotiisi: www.suomensotilas.fi/tilaa
Osta tämä lehti diginumerona:
Suomen Sotilas 1/2020
- Tutustu lehden sisältöön: www.suomensotilas.fi/suomensotilas/suomen-sotilas-1-2020/
- Kustannus Oy Suomen Mies
Sisällysluettelo
80 VUOTTA SITTEN
6 Svenska Frivilligkåren. Apua ulkoa – Mika Kulju
12 Osasto Sisu – Jukka I. Mattila
94 Talvisodan taivaalla – Mika Kulju
JYVÄLLÄ
22 Turvallisuuskatsaus
25 Pääsotaharjoituksessa sodittiin kaakonkulmalla
Sakot karkuruudesta
Pikkurikkeestä palkinto
26 Johannes Brotherus 1923–2019
Osaajista pula
Pintatorjuntaohjus Isrelista
27 Varusmiespalvelukseen määrättävien määrä laskussa
Muistitikkuun ei kosketa
28 Suomella ja Ruotsilla yhteinen konsepti
Vuoden 2019 maanpuolustusteko
Riita Malmin lentoasemasta jatkuu
Leoille a-tarvike Israelista
Koulutus 2020 uudistaa varusmieskoulutuksen
29 Viimein korkeatorjuntakykyä?
Laivastovierailu sydäntalvella
Maailmalta – Pekka Mäkelä
35 HX Challenge – Aleksei Kettunen
MAANPUOLUSTUS
36 Maanpuolustustahto ei kestä kriittistä tarkastelua – Risto Sinkko ja Jukka I. Mattila
IIVI
43 Rauha meidän aikanamme – Iivi Masso
TAKTIIKKA & TEKNIIKKA
44 Afganistan. Neuvostoliiton viimeinen virhe – Antti Karila
52 Helikopteri ei ollut ihmease – Antti Karila
56 Tarvitsi vain pysyä elossa – Antti Karila
90 Tähtäin, jolla osuu aina – Jarmo Sinkkonen
100 VUOTTA SITTEN
58 Muurmannin legioona – Kari Kuusela
66 Kapinan karmiva jälkipyykki – Kari Kuusela
67 Punaorvot ja -lesket – Kari Kuusela
75 VUOTTA SITTEN
68 Lapin sodan taivaalla – Timo Säyrinen
80 Operaatio Bodenplatte – Timo Säyrinen
KNUUTI
98 Dystopia myy – Jukka Knuuti