Suomen Sotilas 3/2017

Maavoimien silmä taivaalla

Pataljoonan tai taisteluosaston komentaja saa Suomessakin viimein silmän taivaalle täydentämään ja reaaliaikaistamaan tilannekuvaa. Verkottunut ja jaettava tilannekuva on nykysodassa tärkeä väline mutta itse orgaanisesti kootulla tiedolla on silti paikkansa ja sitä tarvitaan paljon. Suomen Sotilas tutustuiSuomen maavoimien uuteen miehittämättömään tiedusteluilma-alukseen Orbiteriin Vekaranjärvellä Karjalan Prikaatissa.

RIITTA 2017 – reserviläisten hajauttamisharjoitus vakuutti maavoimien komentajan

Kyky nostaa valmiutta ja käynnistää joukkojen liikekannallepano tilanteen mukaisesti ja tarpeen vaatimassa laajuudessa nopeasti on maanpuolustuskykymme kivijalka. Joukkojen perustaminen on mahdotonta ilman onnistunutta materiaalin siirtoa ja hajauttamista varikoilta ja varastoista perustettaville joukoille. Onnistunut hajauttaminen ja perustaminen vaativat koulutusta ja harjoittelua. Pelkkä tavara ei riitä, jos se ei siirry oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Tarvitaan myös tahtoa ja taitoa. Kriisin uhatessa valtaosa sotilaista tulee reservistä. Vapaaehtoisilla reserviläisillä on tahtoa, ja MPK:n (Maanpuolustuskoulutusyhdistys) kursseilla ja harjoituksissa he saavat myös taitoa. Kun hyvin koulutettu reserviläinen kouluttaa reserviläisiä, säästyy Puolustusvoimien niukkoja henkilöresursseja, ja kouluttajakin oppii lisää.

Tankin tarina

Ensimmäisen maailmansodan taistelut päättyivät 11.11.1918 kello 11.00 ympärysvaltojen ja Saksan keisarikunnan Compiègnessä solmimaan aselepoon. Länsirintaman vaietessa tunnustettiin uusi maasodankäynnin asejärjestelmä ja sitä käyttävä aselaji – panssarivaunu ja panssarijoukot – yhdeksi asemasotaumpikujan ratkaisijaksi ja myös tulevaisuuden maasodankäynnin avainasejärjestelmäksi. Sota oli päättynyt, ja sen lapset olivat syntyneet. Panssarivaunut ja niiden käyttötapa olivat kuitenkin vasta alkutekijöissään. Kalusto oli sata vuotta sitten teknisesti alkeellista ja epäluotettavaa. Käyttökonsepti puuttui kokonaan. Seuranneiden kahden vuosikymmenen aikana kehitettiin toimivat välineet ja niille käyttötapa. Eri maissa päädyttiin yritysten ja erehdysten kautta hieman erilaisiin ratkaisuihin ja sitäkin erilaisempiin taktisiin ratkaisuihin. Käyttötavassa pisimmälle pääsivät ensimmäisen maailmansodan konkurssipesien perilliset, Saksa ja Neuvostoliitto.

Mannerheim

4.6.1942 – 75 vuotta sitten – laskeutui Immolan kentälle Focke-Wulf Condor -matkustajakone. 75-vuotispäiväänsä viettävä Suomen asevoimien ylipäällikkö, marsalkka Gustaf Mannerheim saa ylläytysvieraan. Kesäkuun alussa tuli kuluneeksi 150 vuotta marsalkan syntymästä. Kuinka vanha sotaratsu pärjäsi raskaassa tehtävässään, viidennessä sodassaan, jatkosodassa? Suomen Sotilas juhlistaa suurimman suomalaisen, marsalkka Mannerheimin syntymän 150-vuotisjuhlaa tässä ja edellisessä numerossa olevien Mannerheimia käsittelevien juttujen lisäksi erikoisnumerolla, joka on vain irtonumeromyynnissä. Seuraavilta sivuilta voit lukea Mannerheimista useita kirjoja kirjoittaneen Robert Brantbergin artikkelin Mannerheimista jatkosodan ylipäällikkönä. Suomen Sotilaan lukijoille kirjoitettu artikkeli, on ilmestynyt aikaisemmin vain lehtipisteissä 16.5.–28.7.2017 irtonumeromyynnissä olevassa Suomen Sotilaan ”Mannerheim” erikoisjulkaisussa. Jos haluat tietää lisää – kaiken – Marskista, hae omasi lähimmästä lehtipisteestä.

Tiedustelun hämärä lähihistoria

Suomen Sotilas tarjoaa lukijoilleen laajan paketin tiedustelusta verkkosivuillaan. Asiaa löytyy suomalaisista itätiedustelun kontakteista, vastavakoilusta, suojelupoliisin historiasta ja valmisteilla olevasta tiedustelulaista. Myös tavoittamiemme tutkijoiden ja poliitikkojen – muiden muassa Erkki Tuomiojan – kommentit artikkelisarjaa koskien on luettavissa nettilehdestä. Tässä lehdessä valotamme artikkelisarjan keskeisimpiä osuuksia myös painetun lehden lukijoille.

Predator – pedon synty

Amerikkalaiset käyttivät miehittämättömiä koneita tiedustelutehtävissä jo 1960-luvulla Vietnamin sodassa kuten Suomen Sotilaassa ja sen viime syksynä ilmestyneessä Ilmasota-julkaisussa kerrottiin. Aseistettu prototyyppi BGM-34C (Teledyne Ryan) suunniteltiin sodan jälkeen (1976), mutta sitä ei otettu käyttöön. Ilmataisteluun soveltuva miehittämätön kone (fighter UAV) Ryan BQM-34F otettiin käyttöön 1970-luvulla, mutta sitä käytettiin etupäässä maalikoneena laivaston hävittäjälentäjien koulutuksessa (Top Gun). Vasta terrorismin vastaisen sodan käynnistyminen 2000-luvun alussa vauhditti miehittämättömien koneiden kehittämistä Yhdysvalloissa – ja sitten muuallakin. Peto oli syntynyt.

Aselaeista päätetään Suomessa – kuunteleeko renki isäntää?

Uusi asedirektiivi jättää suomalaisille päätöksentekijöille ja viranomaisille paljon tulkinnanvapautta. Brysseliä on helppo syyttää lähes kaikesta, mutta todellisuudessa päätösvalta on asedirektiiviasiassakin Helsingissä eikä Brysselissä. Nähtäväksi jää, kuullaanko säätelyn kohdetta, suomalaisia lainkuuliaisia veronsa maksavia aseen omistajia, kun Suomen aselainsäädäntöä muutetaan direktiivin mukaiseksi. Tavoitteen pitäisi olla yhteinen, lainsäädännön tulisi taata aseturvallisuus ja samalla mahdollistaa vapaaehtoinen maanpuolustus, ampumaurheilu ja metsästys tavalla, joka ei kuormita kohtuuttomasti asehallintoa. Uhkana on, että aseturvallisuus heikkenee, ase- ja ampumaharrastus vaikeutuu ja viranomaisten työtaakka kasvaa. Pahimmillaan aselainsäädäntö ajautuu ristiriitaan perustuslakimme hengen ja kirjaimen kanssa. Suomen täyttäessä sata vuotta saamme nähdä kumpi tasavallassa päättää, renki vai isäntä?