Suomen Sotilas 3/2021

Lehden esittely

Paljastus Barbarossan ja Suomen jatkosodan taustalta: operaatio Lakikivi

Suomi oli tehnyt valintansa 80 vuotta sitten. Se oli yhtäältä vaikea, toisaalta ainoa mahdollinen. Piti valita Neuvostoliiton ja Saksan väliltä. Suomi valitsi Saksan ja samalla revanssin. Alkoi jatkosota. Talvisodan vääjäämätön seuraus. Myös toinen maailmansota oli jatkosota. Se oli suuren onnettomuuden, ensimmäisen maailmansodan, jatkosota. Vielä suurempi onnettomuus. Saksan mielenkiinnolle Suomea kohtaan löytyi malli ja jatko ensimmäisen maailmansodan lopulta – tuolloin toteutumatta jäänyt operaatio Schlussstein Venäjän länsiyhteyden katkaisemiseksi.

Nyt sen tilalle tulisi operaatio Silberfuchs, jonka johdossa oli vieläpä sama mies kuin vuonna 1918, suomalaisille tuttu saksalainen upseeri, Nikolaus von Falkenhorst. Operaatio Schlussstein olisi onnistuessaan muuttanut reilu vuosisata sitten historiaa. Neuvostovalta ei olisi ehtinyt nähdä edes yksivuotispäiväänsä. Schlussstein on tunnettu jo 1960-luvulta mutta ei täysin. Avustajamme everstiluutnantti, tohtori Agilolf Kesselring löysi Saksasta kadonneeksi luullun arkiston operaatiosta, joka ei koskaan toteutunut. Uudet löydökset avataan 103 vuotta myöhemmin ensimmäisenä Suomen Sotilaassa.

Venäjä pyrkii jatkuvaan valmiuteen

Vuonna 2008 Venäjällä käynnistettiin vuoteen 2020 ulottunut asevoimauudistus. Sen tavoitteena oli luoda nykyaikaisella kalustolla varustetut, hyvin koulutetut sekä pysyvässä taisteluvalmiudessa olevat asevoimat, jotka kykenisivät vastaamaan Venäjään kohdistuviin uhkiin. Sotavalmiuden näkökulmasta tämä tarkoittaa liikekannallepanoon perustuvan sodan ajan asevoimien korvaamista heti käytössä ja korkeassa taisteluvalmiudessa olevilla joukoilla.

Venäläistä tulta: TOS-1 Buratino ja sen jälkeläiset

TOS-1 ja sen versiot ovat raketinheitinpanssarivaunuja, joita monesti kutsutaan harhauttavasti liekinheitinjärjestelmäksi venäjänkielisen nimensä vuoksi. TOS (TOC, тяжёлая огнемётная система) merkitsee raskasta liekinheitinjärjestelmää. Kyseessä on voimakkaaseen poltto- ja painevaikutukseen perustuva termobaarinen räjähde. Latauksen räjähtäessä syntyy suuri liekkipilvi, ja sen tavanomaisia räjähdysaineita pidempi paloaika tuottaa polttovaikutuksen lisäksi erittäin voimakkaan paineiskun. Järjestelmä luo tykistötuleen nähden toisenlaisen, vaarallisen uhan erityisesti avonaisille linnoitetuille asemille ja tukikohdille. Mikä se siis on ja miten se vaikuttaa maalissa? Minkälaisia ovat Putinin Venäjän volymetriset aseet? Onko niitä vastaan välineitä?

Totaalista ja epäreilua kybersotaa

Kahdeksankymmentä vuotta sitten olimme sodassa. Olemmeko huomaamattamme sitä taas? Onko vihollinenkin samassa ilmansuunnassa? Kyberhyökkäykset ovat tulleet jäädäkseen, ja niitä vastaan puolustautuminen ei vaadi vain uutta teknologiaa vaan myös uudenlaisia toimintamalleja. Miten vaikka pieni ohjelmistoyritys, joka toimittaa ohjelmistojaan tärkeisiin järjestelmiin, voi puolustautua valtiollista toimijaa vastaan? Mikä on valtioiden rooli asukkaiden ja yritysten puolustamisessa kyberrintamalla?

Millä Suomi hyökkäsi – materiaalitilanne jatkosodan alussa

Kesällä 80 vuotta sitten puolet olivat vaihtuneet. Nyt Suomi hyökkäisi Saksan rinnalla. Puna-armeija joutuisi puolustuskannalle. Suomen armeija lähti jatkosotaan huomattavasti paremmin varustautuneena kuin talvisotaan. Mutta puutteet olivat silti suuria. Erityisesti suomalaisilta puuttui liikkuvuutta, johtamisvälineitä ja raskasta tulivoimaa. Miesmäärässä saavutettiin vain niukasti hyökkäykseen lähtökohtaisesti tarvittava ylivoima, jota suomalaiset onnistuivat keskittämään ilmiömäisesti surkeisiin olosuhteisiin ja puutteelliseen kalustoon nähden. Tulivoimassa ja taivaalla hyökkääjä oli kuitenkin alakynnessä, ja se maksettiin verellä. Komentajakapteeni evp Timo Säyrinen kertoo seuraavilla sivuilla, millä Suomi hyökkäsi kesällä 1941 maalla ja merellä. Ilmavoimiemme jatkosodasta voit lukea lisää syksyn Suomen Sotilaista ja yleisesti jatkosodan hyökkäysvaiheesta hakemalla komentajakapteeni Säyrisen kirjoittaman ja kokoaman Suomen Sotilaan jatkosota -erikoisjulkaisun lähimmästä Lehtipisteestäsi. Mars, mars, nyt oottaa sankartyöt!

Merivoimaa – unohdetut sankarit

Jatkosodan Merivoimista monelle tulee mieleen surullisen kuuluisat ja komeat panssarilaivat ja romanttiset sukellusveneet. Suomenlahden todellinen herra oli kuitenkin kesällä 80 vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan tavoin merimiina ja niiden laskijat.

Mosurin morsian

Tyyppikirjavuus vaivasi myös jalkaväen aseistusta kivääreistä panssarivaunuihin. Suomessahan panssaritkin kuuluvat jalkaväkeen. Tyyppikirjavuus aiheutti tietysti ongelmia ampumatarviketäydennyksissä ja aseiden kunnossapitohuollossa. Seuraavilla sivuilla – sivujen rajallisuuden vuoksi – vain pinnallinen katsaus siihen, millä purukaluilla Suomen raskas hyökkäsi kesällä 1941.

Panssarisotaa 1941

Suomessa panssarijoukot ja niiden kalusto kuuluvat jalkaväkeen ja jalkaväkiaseistukseen. Sama koskee tietysti myös panssarintorjuntaa. Hyökkäysvaiheessa 1941 suomalaisten panssarintorjuntakyky ja panssarikalusto olivat niin määrällisesti kuin laadullisestikin kuin eri planeetalta verrattuna asevoimien tilaan, kun talvisota syttyi. Mutta sodan levitessä maailmanpaloksi tekniikka juoksi vielä kovempaa.

 

Sotasaalisvaunulla sotaan: T-26

Suomalaisten jatkosodan alun tärkein panssarivaunu oli Vickers tai sotasaalis-T-26. Periaatteessa hyvinkin samat vehkeet. Se oli hyökkäysvaiheessa 80 vuotta sitten täysi peli mutta vanheni nopeasti käsiin.

T-26, neuvostoliittolainen sotasaalisvaunu jatkosodan asussa. Vaunutyyppi on harvinainen jopa valmistajamaassaan. Taustalla Vickers talvisodan asussa 37 mm Bofors-kanuunalla. T-26 ja Vickers olivat panssarivaunujoukkojemme pääkalustoa jatkosodassa, alussa käyttökelpoisia, mutta lopussa vuonna 1944 jo auttamattomasti vanhentuneita ja tehottomia vastustajan vaunuja vastaa.

Lotta Svärd – 100 vuotta vastuunkantoa

Lottajärjestön perustamisesta on kulunut tasan sata vuotta. Lottajärjestö oli suojeluskuntien tukijärjestö, josta kehittyi vuosien saatossa jäsenmäärältään erittäin merkittävä naisten vapaaehtoinen aseeton maanpuolustusjärjestö. Lottajärjestön maanpuolustustyö oli monialaista huolto- ja avustustyötä.

Sikojenlahden maihinnousu 1961

Yhdysvaltojen nykyinen presidentti Joe Biden on kertonut esikuvakseen John F. Kennedyn. Kennedyn perintönä saama Sikojenlahden katastrofi tuskin kuitenkaan on Bidenille sen enempää kuin kenelle muullekaan amerikkalaiselle mikään suuri ihanne ja esikuva. Yhdysvaltain proxy warfare sai kovan kolauksen, ja suuntaus tulisi jatkumaan maailmanpoliisin raskaalla taipaleella myös tulevina vuosina.

Opetukset ovat ikuisia ja yhä ajankohtaisia; jos lähdet sotaan, lähde tosissaan äläkä sorru vahvistusharhoihin ja vastustajan aliarviointiin. Suomen Sotilas kävi paikan päällä maihinnousurannoilla ja niiden takamaastossa Kuubassa ottamassa selvää siitä, kuinka yhden suurvallan vihreät miehet ottivat köniinsä sotilaallisesti luokattoman huonolta vastustajalta.


Suomen Sotilas -lehden numero 3/2021 on saatavana hyvinvarustetuista lehtipisteistä 13.8.2021 saakka. Katso lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä lehtipiste karttapalvelusta: https://www.lehtipiste.fi/880809.html

Tilaa Suomen Sotilas suoraan kotiisi: http://www.suomensotilas.fi/tilaa

Sisällysluettelo

SOTAHISTORIA

6 Lakikivi. Unternehmen Schlussstein – Agilolf Kesselring

JYVÄLLÄ

19 Turvallisuuskatsaus

22 Ennätysmäärä naisia haki vapaaehtoiseen asepalvelukseen

Ylijäämäbetoni valmiusharkoiksi

Puolustusvoimiin perustetaan Johtamisjärjestelmäkoulu

24 Oma laite mukaan sotaharjoitukseen

MPK:lle uusi toiminnanjohtaja

Kiinalaiset eduskunnan tietojärjestelmän kimpussa

25 Ilmatankkausletku putosi metsään

Upseeriliitot viimein lyijyammusrajoituksia vastaan

Reserviläisliitolle uusi toiminnanjohtaja

26 Lopulliset tarjoukset HX-hankkeeseen – Aleksei Kettunen

Suomi ja Ruotsi käsiaseyhteistyöhön

Maailmalta – Pekka Mäkelä

32 Eversti Jyri Paulaharju on poissa – Kari Kuusela

PALAUTTEET

31 Palautteet

IIVI

33 Sirutettu kansa – Iivi Masso

VENÄJÄ EXTRA

34 Venäjä pyrkii jatkuvaan valmiuteen – Vladimir Panschin

40 TOS-1 Buratino ja sen jälkeläiset – Jarmo Sinkkonen

48 Kybersotaa – Jouko Ahvenainen

80 VUOTTA SITTEN

52 Millä Suomi hyökkäsi? – Timo Säyrinen

61 Unohdetut sankarit – Timo Säyrinen

64 Mosurin morsian ja muut työkalut – Timo Säyrinen ja Jaakko Puuperä

81 Asesuunnitelija Aimo Lahti – Timo Säyrinen ja Jaakko Puuperä

82 Panssarisotaa 1941 – Timo Säyrinen ja Jaakko Puuperä

86 T-26. Sotasaalisvaunulla sotaan – Timo Säyrinen

100 VUOTTA SITTEN

90 Lotta Svärd – Miia-Susanna Koski

60 VUOTTA SITTEN

96 Sikojenlahden maihinnousu – Kari Kuusela

KNUUTI

110 Korkean tason asiantuntemattomuutta – Jukka Knuuti

Share This