Suomen Sotilas 4/2018

Entä jos huomenna… Viisi skenaariota

Turvallisuustilanne kiristyi myös Itämeren piirissä, kun Venäjä valtasi Krimin neljä vuotta sitten. Vaikka Suomessa ei ole totuttu virallisesti myöntämään suuria linjanmuutoksia, on uhan kasvu tunnistettu meilläkin. Rajoitettu alueellinen konflikti ei edelleenkään vaikuta järin todennäköiseltä, mutta mahdollisuus siihen on Suomenkin alueella kasvanut. Muun muassa tunnuksettomien joukkojen – ”vihreiden miesten” – kriminalisointi on tästä omanlaisensa osoitus. Mitä sitten voisi tapahtua? Suomen Sotilas pohtii mahdollisia kehityskulkuja seuraavan kymmenen vuoden ajalle aina vuoteen 2028 ja esittelee lukijoilleen viisi yksinkertaistettua skenaariota.

Patria 6X6

Patria esitteli kesäkuussa Eurosatory 2018 -näyttelyssä uuden kolmiakselisen miehistönkuljetusajoneuvonsa. Mallimerkinnällä Patria 6×6 esitelty uusi panssaroitu kuljetusajoneuvo on tarkoitettu pikkuhiljaa ikääntyvien Pasi- Sisujen korvaajaksi.

Seitsemän yötä Itämerellä

Itämeren turvallisuustilanne on kiristynyt viime vuosina. Suomelle Itämeri on viennin ja tuonnin tie, yhteys länteen, elämänlanka. Suomen Sotilaan toimittaja Juha Särestöniemi vietti viime heinäkuussa viikon merellä kolmen merivoiman vieraana ja seurasi kansainvälistä PASSEX-merisotaharjoitusta. Tutuiksi tulivat yhden kuningaskunnan fregatti ja toisen korvetti sekä Suomen tasavallan miinalaiva. Astu laivaan ja lue, miltä Itämerellä näytti kuumana kesänä 2018.

Vasemmalta: Ohjusvene Hamina, HMS Montrose, HswMS Visby

HSwMS Visby

Ruotsalainen Visby-luokan korvetti ei ole käänteentekevä pintasota-alus sen takia, että se on maailman ensimmäinen palveluskäyttöön tullut häivesota-alus, vaan siksi, että siinä käytetään niin monia ruotsalaisia ja kansainvälisiä innovaatioita yhdessä ja samassa aluksessa ensimmäistä kertaa.

HMS Montrose

Viikon ajan Suomen Sotilaan toimittajan kotina ollut fregatti 236 on saanut nimensä toisen maailmansodan taistelut kokeneelta HMS Montroselta. Nimi kunnioittaa James Grahamia, Montrosen 6. herttuaa, joka perusti Kuninkaallisten merivoimien reservin vuonna 1859.

Vichyn Ranska 1940-1942 – Erään puolueettoman maan tarina

Mikä Vichyn Ranska oli? Toisin kuin millaisen kuvan esimerkiksi viihdekirjallisuudesta tai elokuvista voi saada – nykyään Vichyn Ranskaksi kutsuttu hallinto ei suinkaan ollut Saksan asettama nukkehallitus vaan Ranskan lakien ja valtiosääntöjen mukaisesti asetettu hallitus, joka kesäkuussa 1940 totaalisen sotilaallisen tappion uhkaamana teki aselevon Saksan kanssa ja oli sen jälkeen velvoitettu aseleposopimuksen ehtoihin. Tosin varsin kovan paineen alla.

Ranskan panssariase – nousu ja tuho 1917 – 1940

Toisen maailmasodan syttyessä syyskuussa 79 vuotta sitten Ranska oli Neuvostoliiton jälkeen maailman toiseksi suurin panssarivaunujen valmistaja, jonka tehtaat tuottivat 4 436 vaunua kahden vuosikymmenen aikana. Ranskan armeija oli panssarikaluston rivivahvuudessa mitattuna maailman toiseksi suurin panssarisuurvalta. Kun Saksa hyökkäsi seuraavana keväänä 10.5.1940 Ranskaan, oli edellisen sodan voittajavallalla ja panssarisodan pioneerimaalla siirtomaineen rivissä 5 802 panssarivaunua. Ranskaa heikommin varustettu Saksa löi vanhan vihollisensa kuudessa viikossa. Kuinka näin kävi?

Turhan sodan saldo – Vietnamin sota, osa III

Yhdysvallat ryhtyi tukemaan kommunismin vastaista taistelua Indokiinassa 1950-luvulla niin kutsutun dominoteorian vuoksi. Teorian mukaan yksi kommunismiin ”kaatuva” valtio kaataa muut valtiot mukanaan kuin dominopalikka. Teoria osoittautui oikeaksi: vuonna 1975 kaikki Indokiinan valtiot, Vietnam, Laos ja Kambodža, olivat kommunistien johdossa. Taisteliko Yhdysvallat Vietnamissa turhaan? Eversti Ahti Lapin Suomen Sotilaan juttusarja Vietnamin sodasta päättyy.