Suomen Sotilas 4/2020

Lehden esittely

Ydinaseuhka

Ydinaseet tulivat sotanäyttämölle 75 vuotta sitten, kun Yhdysvallat pudotti ydinpommin elokuussa 1945 Nagasakin ja Hiroshiman kaupunkeihin Japanissa. Ydinaseet eivät jääneet historiaan, vaan valtiot aloittivat kilpajuoksun ydinaseiden hankkimiseksi ja kehittämiseksi.

Maailma jakautui ydinasevaltioihin ja ydinaseettomiin valtioihin. Ydinaseiden leviämisen ehkäisemiseksi laadittiin useita valtiosopimuksia, joista merkittävin on vuonna 1970 voimaan tullut ydinsulkusopimus, johon on sitoutunut 190 valtiota. Se on myös ainoa sopimus, jossa viisi ydinasevaltaa – Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska – ovat sitoutuneet ydinaseensa kattavaan aseistariisuntaan. Ydinasevalloista sopimuksen ulkopuolella ovat Intia, Israel, Pakistan ja sopimuksesta vasta vuonna 2003 eronnut Pohjois-Korea. Suomen Sotilaan tässä numerossa puramme ydinaseen, sen historian ja nykyhetken suupaloiksi.

Ydinaseeen historia

Ydinenergiatutkimus oli kovassa vauhdissa Euroopassa juuri ennen toista maailmaansotaa. Italialainen fyysikko Enrico Fermi sai ensimmäisenä tekemällään koesarjalla aikaiseksi atomiydinten hajoamisen ketjureaktiona vuonna 1934. Atomipommin kehittämiseen johtaneista tutkimuksista mainitaan usein erityisesti saksalaisten ydinfyysikkojen Otto Hahnin, Lise Meitnerin ja Fritz Strassmanin Berliinissä vuonna 1938 tekemät kokeet, joissa uraaniatomin ydin halkaistiin kahdeksi radioaktiiviseksi osaksi.

Kauhun tasapainon synty

Toukokuussa 75 vuotta sitten sota oli päättynyt Euroopassa. Japani taisteli edelleen Yhdysvaltoja ja Brittiläistä imperiumia vastaan Aasiassa. Käytännössä Japani oli jo menettänyt mahdollisuutensa sotilaalliseen ratkaisuun meneillään olleessa kamppailussa, mutta se oli yhä merkittävä ja voimia kuluttava vastustaja. Japaniin syksylle 1945 suunnitellun hyökkäyksen, jonka koodinimi oli Operation Olympic, arvioitiin maksavan liittoutuneille kymmenkertaisen määrän ihmishenkiä verrattuna Normandian maihinnousuun ja sen jälkeisiin operaatioihin läntisessä Euroopassa. Idässä, Japanin vastaisen operaation johdossa toimisi Yhdysvaltain kenraali Douglas MacArthur. Ydinpommi tuli kuitenkin tarjoamaan syyskesällä 1945 toisen – molemmille osapuolille – vähemmän tuhoa ja aikaa vaativan vaihtoehdon maihinnousulle.

F-35 – ihmekone vai kompromissi?

Ilmavoimien uuden taktisen monitoimihävittäjän HX-hankintaohjelma on loppusuoralla kuten Suomen Sotilaan HX-hävittäjäkandidaattien esittelykierroskin. Säästimme viimeiseksi julkisuudessa eniten huomiota herättäneen HX-kandidaatin, amerikkalaisen viidennen sukupolven taktisen Lockheed Martin F-35A Lightning II -häivehävittäjän. Maailmankallein yksittäinen aseohjelma on jo toista vuosikymmentä hallinnut suvereenisti alan median otsikoita, eivätkä siltä ole säästyneet Suomen Sotilaankaan lukijat. F-35-hävittäjän kannattajien mukaan koneen suorituskyky on vallankumouksellinen ja vastustajien mukaan se on täynnä kompromisseja, puutteita ja lastentauteja. Mikä tilanne on todellisuudessa? Miksi F-35-hävittäjäperhe kehitettiin, mitkä olivat kehittämisen tavoitteet, miten niissä onnistuttiin, millainen on F-35A-hävittäjä syksyllä 2020 ja miten se sopisi Suomen ilmavoimien tarpeisiin vuodesta 2025 alkaen? Suomen Sotilas otti selvää.

F-35 ja US Air Force

Suomeen tarjolla oleva F-35:n versio on räätälöity maailman suurimman ilmavoiman Yhdysvaltain ilmavoimien (United States Airforce, USAF) tarpeisiin. Maailman kalleimman asejärjestelmäohjelman ymmärtämiseksi on välttämätöntä tuntea sen tilaaja. Millainen organisaatio USAF oikein on ja millaisia ovat sen tarpeet? Sellainen on F-35.

Tiikerinloikka

Onko häiveestä ilmasodan viisasten kiveksi? Voiko huipputeknologialla saavuttaa kustannustehokkaasti pysyvän etumatkan kilvassa paikasta taivaalla? Modernin ilmasodankäynnin luonteen hahmottamista hankaloittaa merkittävästi se, että tuoreimmat sotilasteknologisesti ja sotilaallisesti symmetriset ilmasotakonfliktit ovat Israelin ja Syyrian väliset Bekaanlaakson ilmataistelut (operaatio Maamyyräsirkka 19) vuonna 1982 Libanonin sodan aikana sekä Argentiinan ja Ison-Britannian välinen vuoden 1982 Falklandin sota. Niistä on jo liian kauan. Miten tiikerinloikat ja takaa-ajoleikki johtivat F-35:een ja onko se vastaus huomisen ilmasodan haasteisiin?

Joint Strike Fighter – kuinka F-35 syntyi?

Vuonna 1996 alkanut F-35-hävittäjäperheen kehitysprojekti eli Joint Strike Fighter (yhteinen valtain merijalkaväki (USMC). hävittäjäpommittaja, JSF) -ohjelma perustui sekä aiempiin kehitysprojekteihin että kaikkien kolmen tulevan pääkäyttäjän – Yhdysvaltojen ilmavoimien, merivoimien ja merijalkaväen – tarpeisiin ja visioon siitä, millaista 2000-luvun ilmasodankäynti tulisi olemaan. Toisena vaikuttavana tekijänä oli kolmen puolustushaaran muut jo käynnissä olevat uuden taktisen lentokaluston kehityshankkeet, jotka päällekkäisyyden välttämiseksi rajasivat JSF-projektin tavoitteet tiettyihin raameihin.

Jyvällä

Vakiopalstallamme on ajankohtaisia uutisia meiltä ja maailmalta. Tässä numerossa: maanpuolustustahto kasvaa. Komppaniadroonit tulevat. Homma joutuu ja porukka viihtyy. Sako kehittämään K22-kivääriperhettä. Paukkupatruunat korvaava järjestelmä Puolustusvoimille. Patria Nemo Amerikkaan? SISU GTP 4×4 koekäyttöön Maavoimille. Reserviläisten palkkoja korotetaan. Uskollinen siipimies paljastettiin.

Uusi kylmä sota – Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinase

Kylmän sodan päätyttyä ydinase häipyi suurista otsikoista. Mutta ydinasetta ei voi keksiä pois, eikä se ole poistumassa. Ydinase ja sen käytön pelote ovat yhä suurvaltapolitiikassa taustalla pidäkkeenä. Sen rooli voi olla taas kasvussa, kun uusi kylmä sota on ovella.

Ajoiko aika ydinasesopimusten ohi?

Ydinsulkusopimusta (Treaty on the Non-proliferation of Nuclear Weapons, NPT) pidetään ydinaserajoitusten kulmakivenä. Siihen on sitoutunut 190 valtiota. Se on myös ainoa sopimus, jossa viisi ydinasevaltaa (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska) ovat sitoutuneet ydinaseitaan koskeviin rajoituksiin ja aseistariisuntaan. Ydinasevalloista sopimuksen ulkopuolelle jäävät Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea, joka erosi sopimuksesta vuonna 2003. Ydinsulkusopimuksen kaksi peruspilaria ovat, että ydinaseettomat valtiot sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita ja kaikki sitoutuvat toimiin, jotka johtavat ydinaseiden aseistariisuntaan. Haagin kansainvälinen tuomioistuin vahvisti jälkimmäisen periaatteen luovan ydinasevaltioille sitovan tulosvelvoitteen vuonna 1996 antamassaan tuomiossa Legality of the Threat or Use of Nuclear Weapons. Ydinsulkusopimuksen toteutumista tarkastellaan joka viides vuosi kokoontuvassa tarkastelukonferenssissa.

Aasia nousee

Kiina nousee, eikä se nouse yksin. Aasiassa on viisi kovin erilaista ydinasemahtia ja kuudentena tietysti Israel. Kiina ja Intia ovat myös nousevia talousmahteja. Pakistanin, Iranin ja Pohjois-Korean hallinnoille ydinase on tapa varmistaa oma koskemattomuus.

Onko Pohjois-Korea todellinen uhka?

Pohjois-Korea käynnisti ydinohjelmansa jo 1950-luvun alussa. Neuvostoliitto ja Kiina tukivat ohjelman alkuvaiheita, mutta merkittävin kehitys saatiin aikaan kansallisesti omin voimin. 1960-luvun lopulta ohjelmassa oli sekä siviili- että aseulottuvuus. Maa pyysi Kiinaa jakamanaan ensimmäisen ydinräjäytyksen tulokset (1964), mutta Kiina kieltäytyi, ja suhteet viilenivät huomattavasti. Pohjois-Korea allekirjoitti vuonna 1977 Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa sopimuksen ydinohjelmansa valvonnasta. Neuvostoliitto oli osapuolena sopimuksessa IRT-2000-ydinreaktorin ja reaktorin polttoaineen toimittajana Pohjois-Korealle. Ydinohjelma eteni suurin harppauksin 1980-luvulla. Maa liittyi kuitenkin ydinsulkusopimukseen vuonna 1985, kun Neuvostoliitto lupasi toimittaa sille neljä kevytvesireaktoria.

Operaatio Denver – Itäblogin disinformaatiokampanja HI-viruksesta 1983-1989

Meneillään olevan pandemian yhteiskunnalliset seurausvaikutukset saattavat ylittää kriisin itsensä aiheuttaman vahingon. Kriisiä voidaan myös käyttää häikäilemättömästi hyväksi. Informaatiosodassa pandemiankin takaa voidaan etsiä salaliittoja ja julistaa syyllinen. Kriisit ovat salaliittoteorioiden kulta-aikaa, ja kaikki on tietysti aina amerikkalaisten syytä, jollei sitten kiinalaisten tai venäläisten tai… Unohdettu operaatio Denver on tapausesimerkki historiasta. Muistattehan vielä kylmän sodan, KGB:n ja HIVin?

Suomen Sotilas -lehden numero 4/2020 on saatavana hyvinvarustetuista lehtipisteistä 26.10.2020 saakka. Katso lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä lehtipiste karttapalvelun avulla: https://www.lehtipiste.fi/858426.html

Sisällysluettelo

JOUKKOTUHO

6 Ydinaseuhka – Katariina Simonen

9 Atomipommi ja vetypommi – Katariina Simonen

10 Ydinaseen historia – Katariina Simonen

13 Kauhun tasapainon synty – Katariina Simonen

17 Ydinpommia kuljettaneen sotalaivan synkkä kohtalo

66 Uuden kylmän sodan kauhun tasapaino – Katariina Simonen

78 SALT I–II, START I–II, SORT, Uusi START, Open Skies – Katariina SImonen

79 Ajoiko aika sopimusten ohi? – Katariina Simonen

84 Aasian ydinasevallat – Katariina Simonen

88 Onko Pohjois-Korea todellinen uhka? – Katariina Simonen

91 Intia ja Pakistan – Kaksi ydinasevaltaa napit vastakkain – Katariina Simonen

92 Kommentti: Ydinaseesta on vaikea puhua objektiivisesti – Jaakko Jäntti

JYVÄLLÄ

18 Turvallisuuskatsaus

20 Maanpuolustustahto kasvaa

Komppaniadroonit tulevat

Homma joutuu ja porukka viihtyy

Sako kehittämään K22-kivääriperhettä

21 Paukkupatruunat korvaava järjestelmä Puolustusvoimille

Patria Nemo Amerikkaan?

SISU GTP 4×4 koekäyttöön Maavoimille

22 Reserviläisten palkkoja korotetaan

Maailmalta – Pekka Mäkelä

25 Uskollinen siipimies paljastettiin – Pekka Mäkelä

29 Jyrki K. Talvitie on poissa – Jukka Knuuti

IIVI

31 Ystäväsi algoritmi – Iivi Masso

HX-HANKE

32 F-35 – Ihmekone vai kompromissi? – Aleksei Kettunen

43 F-35 ja USAF – Aleksei Kettunen

49 Tiikerinloikkia – Aleksei Kettunen

56 Kuinka F-35 syntyi? – Aleksei Kettunen

SODANKÄYNTI

93 Operaatio Denver – Agilolf Kesselring

KNUUTI

98 Troijan hevonen – Jukka Knuuti

Share This