Suomen Sotilas 6/2018

Venäjän asevoimien vuosi 2018

Miten Venäjän asevoimat voivat, mikä niiden julkisuuskuva, asema ja suosio on Putinin Venäjällä ja kuinka Venäjä haluaa asevoimiensa näkyvän? Suomen Sotilas tutustui itänaapurin asevoimiin ja niiden julkisuuskuvaan viime kesän ja taakse jääneen syksyn ajan. On raportin aika.

Saksalaisvuosi 1918

Vuodesta 1916 lähtien ensimmäinen maailmansota näytti strategisesta näkökulmasta Saksalle hävityltä. Puuttuvien reservien takia voitto mantereella oli poissuljettu. Merellä laivasto ei kyennyt murtamaan Ison-Britannian laivaston saartoa. Tästä eteenpäin oli vain kaksi mahdollisuutta jäljellä: erillisrauha Venäjän kanssa tai Ison-Britannian karkottaminen merialueilta rajoittamattoman merisodankäynnin avulla. Yksi kortti pelissä oli Suomi. Peli johti saksalaisten tukemien Venäjän vallankumousten ja -kaappausten kautta Suomen itsenäisyysjulistukseen, sisällissotaan, Saksan interventioon Suomeen ja lopulta Saksan tappion kautta Suomen pelastumiseen ensimmäisen maailmansodan lopun pyörteistä. Suomi ei saanut itsenäisyyttään lahjaksi, ei Leniniltä eikä Ludendorffilta, eikä se säilynyt ilman ulkoista apua, mutta paljon hyvää onnea oli matkassa sata vuotta sitten. Itsenäistymisessä vaikuttivat lopulta yksittäisten aktivistien aloitteellisuus, rohkeus ja toiminta sekä viime kädessä kansainvälisen politiikan ja suursodan yllättävätkin käänteet. Suuren sodan pieni näyttämö Suomessa oli kuin järjettömän maailmansodan itsensä kuva; tapahtumakulku, joka ei lopulta ollut kenenkään hallinnassa, ansiota tai syytä… sata vuotta sitten.uosi 1918

Desantit iskevät

Venäjän kielen sanan ”desantit” – maahan- tai maihinlaskujoukot – ymmärretään Suomessa usein tarkoittavan vain laskuvarjolla pudotettuja salaisia asiamiehiä ja tiedustelijoita. Neuvostoliitto oli kuitenkin alkujaan maahanlaskujoukkojen kehityksen pioneeri, ja sen maahanlaskujoukkojen historia noudatteli lopulta 75 vuotta sitten käydyssä maailmanpalossa pitkälti muiden laskuvarjojoukkoja ja yleensä maahanlaskujoukkoja käyttäneiden maiden vastaavien joukkojen historiaa – kaikki alkoi uuden aseen myötä suurella innostuksella ja päättyi epäonnistumisiin. Mutta ensin laskuvarjo näytti lupaavalta…

Aselaki valiokuntakäsittelyyn

Ampuma-asedirektiivin kansallinen täytäntöönpano on siirtynyt eduskunnassa valiokuntakäsittelyyn. Varsinaisen esityksen käsittelee ja eduskunnalle jättää hallintovaliokunta, mutta vasta kuultuaan puolustusvaliokuntaa ja perustuslakivaliokuntaa. Puolustusvaliokuntaa asia koskettaa ensisijaisesti Suomen EU:lta neuvotteleman reserviläispoikkeuksen vuoksi, sillä reserviläisten oma-aloitteinen ampumaharjoittelu nähdään tärkeänä osana Suomen puolustuskykyä. Onhan jokaisen sotilaan osattava käyttää henkilökohtaista asettaan, ja omaehtoinen harjoittelu parantaa tätä taitoa ilman, että se maksaa yhteiskunnalle mitään. Perustuslakivaliokuntaa kuullaan varmasti useammastakin syystä, mutta Suomen Sotilaan käsityksen mukaan perustuslain kanssa ristiriidassa ovat ainakin esitys suurten lippaiden muuttamisesta luvanvaraisiksi aseen osiksi ja niin kutsutun grandfathering clausen soveltaminen takautuvasti 12.6.2017 alkaen.

André Swanström: ”suomalaisista SS-miehistä suurin osa oli fasisteja”

Suomalaisten SS-miesten mahdollinen osuus juutalaisten massamurhiin itärintamalla vuosina 1941–1943 on ollut jo vuoden verran esillä yhdysvaltalaisen Simon Wiesenthal Centerin vaadittua tasavaltamme presidentiltä Sauli Niinistöltä kansallista selvitystä suomalaisten SS-miesten mahdollisista sotarikoksista. Valtioneuvoston kanslia antoikin pikaisesti Kansallisarkistolle tehtäväksi selvityksen tekemisen, ja julkistamista odotetaan lähiaikoina.