Suomen Sotilas 6/2012

Myös sotilasorganisaatioihin tarvitaan keskustelukulttuuria ja uskallusta luottaa. Verkostokeskeinen tietovaltainen sodankäyntitapa edellyttää osaavia alaisia ja esimiehiä, ja se mahdollistaa luottamuksen ja toiminnan vapauden. Keskustelukulttuurin omaksuminen on myös tehokkaan esikuntatyöskentelyn perusedellytys. On selvää, että nopeissa tilanteissa tarvitaan nopeaa toimintaa ja käskyjä, mutta jos sitä on edeltänyt toimijat huomioiva, valmentava ja sitouttava – keskusteleva – tapa työskennellä, on lopputulos taatusti parempi. Se myös mahdollistaa nopean reagoinnin ja toiminnan vapauden, vapautumisen kangistavasta hierarkiasta. Koulutetuista ihmisistä saa irti tehoa vain, kun heitä kuuntelee. Alaista huomioimaton johtamistapa ja jäykkä hierarkia sopii enintään matalan teknologian armeijaan, jossa sotamiesaines on lukutaidotonta, jos kohta sinnekään.

Sata vuotta sitten käytiin sota, jossa nähtiin ensimmäistä kertaa taistelukentällä lentokoneita, panssariautoja ja radioasemia. ­Nykyaikainen kuolema oli paljastanut rumat kasvonsa Libyan autiomaassa, maisemissa, joissa sen tuhovoima pääsisi valloilleen ensin kolmekymmentä- ja sitten sata vuotta myöhemmin. Sodassa sai kannuksensa myös yllä olevassa harvinaisessa värikuvassa poseeraava turkkilais­upseeri, josta oli tuleva nyky-Turkin perustaja.

Halli Ilmavoimien tekniikan osaajat Ilmavoimilla on ratkaiseva rooli nykysodissa. ­Mutta urheiden hävittäjä-ässien ja maaliinsa tarkasti osuvien täsmäaseiden takana on aina ollut valtava määrä hiljaisia tekijöitä ja työtä, joka ei näy paraatien, uutiskatsausten tai sotaelokuvien näyttävässä maailmassa. Suomessa ilmavoimien teknisen ylläpidon tekijät kouluttaa Ilmavoimien teknillinen koulu Hallissa. Nyt edessä on muutto. Suomen Sotilas ­tutustui tunnelmiin strategisesti elintärkeässä ja kovin huonosti tunnetussa joukko-osastossa.

Ruotsin malli Suomen Sotilas on tänä vuonna esitellyt pienten eurooppalaisten maiden puolustusjärjestelmiä. Esittelyssä ovat olleet Viron ja Sveitsin mallit. Vuoden päättää Ruotsin malli. Toisin kuin asevelvollisuuteen nojaavat, omaa maataan puolustavat Suomi, Sveitsi ja Viro, Ruotsi siirtyy ammattiarmeijaan ja nostaa sen päätehtäväksi rauhanturvaamisen. Ratkaisun taustalla on ruotsalaisten analyysi toimintaympäristöstä sekä puolustusmateriaaliteollisuuden intressit. Mutta onko analyysi oikea ja ovatko teollisuuden ja kansalaisten edut yhtenevät?

Turvallisuusteollisuuden yhteinen sävel Länsi-Euroopan aseteollisuus on kriisissä. Suomi on ollut rakentamassa yhteisiä pelisääntöjä yhteiselle eurooppalaiselle puolustusmateriaaliteollisuudelle. Miten pitkään on järkevää suojata omaa tuotantoa? Millä panostuksilla­ kannattaa ja on mahdollista luoda uusia tuotteita ja toimintamalleja kestävälle pohjalle? Entä kuinka Suomen ja ristiin omistetun toisistaan riippuvaisen eurooppalaisen sota- ja turvallisuusteollisuuden käy kansainvälisen kilpailun ­kourissa?