Suomen Sotilas 6/2017

Sadan vuoden uni

Satavuotias Suomi on selvinnyt läpi ankarienkin aikojen, mutta onko se menestynyt niin hyvin kuin itsellemme uskottelemme, ja miltä näyttää tulevaisuus, seuraavat sata vuotta? Onko Suomi selvinnyt vuosisadan yksin vai nimenomaan yhdessä? Onko Suomeen syntyminen lottovoitto, torvensoitto, aamun koitto ja olisiko varaa parantaa jatkossa? Miten meni niinku omasta mielestä?

Presidentin vaalit 2018

Suomen Sotilas kysyi seitsemältä presidenttiehdokkaalta näiden näkemyksiä turvallisuutta ja maanpuolustusta koskevissa kysymyksissä. Kaikki presidenttiehdokkaat vastasivat kyselyyn. Mitä mieltä Suomen ensi keväänä valittava presidentti ja puolustusvoimain ylipäällikkö on asevelvollisuudestaja Natosta? Entä hankinnoista ja aseellisen maanpuolustuksen kehittämisestä? Vastauksen löydät seuraavilta sivuilta. Vastaukset kokonaisuudessaan ovat luettavissa verkkolehdestämme.

Tuntematon jääkäri

Johan Edvard ”Eetu” Vähäsarjan puolivuosisatainen elämä on kuin satavuotiaan isänmaamme alkutaival yhden miehen tarinaan puristettuna.

Taistelulähetistä hävittäjälentäjäksi

Jääkäreitä ei ole enää joukossamme mutta entisiä SS-miehiä on vielä muutama. Suomalainen SS-pataljoona on erikoislaatuinen vaihe suomalaisen sotilaan historiassa, ja asiaa on toistuvasti käsitelty Suomen Sotilaassakin. Pataljoonan jäsenet ovat käyneet vähiin, kirjoitushetkellä heitä on jäljellä enää kymmenkunta. Viimeisin suruviesti tuli viime keväänä, kun moneen kertaan tässä lehdessä esiintynyt helsinkiläinen Kosti Cande sai kutsun viimeiseen iltahuutoon saappaat jalassa. Viime aikoina SS-miesten motiivit, taustat ja heistä tehty aikaisempi tutkimus ovat olleet taas valokeilassa. Suomen Sotilas haastatteli yhtä yhä joukossamme olevaa virkeää veteraania. Puheenvuoron saa silminnäkijä ja kokija, SS-veteraani, hävittäjälentäjä Klas Erik Forss.

Jäätyvä konflikti on Suomen pahin uhka

Suomen Sotilas -lehden Vuoden sotilas -tunnustus on myönnetty professori Alpo Rusille. Kysyimme Vuoden sotilaalta, kuinka hän näkee maamme lähialueen turvallisuustilanteen.

Mannerheimin linja

Suomen marsalkka Mannerheimin syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta 4.6.2017. Osana juhlavuoden ohjelmaa Helsingin yliopistossa 17.–18.8.2017 järjestetyssä Mannerheim International -seminaarissa Mannerheimin suhdetta eri maihin tarkasteltiin seitsemän maan – Ruotsin, Puolan, Venäjän, Ison-Britannian, Ranskan, Saksan ja Sveitsin – kautta. Käsiteltävänä olivat niin Mannerheimin henkilökohtaiset yhteydet ja mieltymykset kuin keskeiset sotilaalliset ja poliittiset ratkaisut. Esitelmissä ja keskustelussa korostui 1800-luvun maailmaan syntyneen aristokraattisen kaartinupseerin kyky sopeutua 1900-luvun dramaattisiin vaiheisiin. Maakohtainen käsittely väistämättä lokeroi aihetta kronologisen vertailtavuuden kustannuksella. Oliko Marskin käytännöllinen suhde ulkovaltoihin suomalaisen reaalipolitiikan ja Paasikiven joustavan ja pragmaattisen linjan taustalla? Ainakin vanha sotilas taisi olla suurempi valtiomies kuin sotilas. Antti Matikkalan artikkeli päättää Mannerheimin ja itsenäisyytemme juhlavuoden Mannerheim-sarjan lehdessämme.

Tästä ei sitten puhuta tai teidät tapetaan

Puumalalainen Kaarlo Salmela ei aavistanut vuonna 1942 asepalveluksen aloittaessaan, mihin pikku pojasta asti jatkunut hanurin soitto hänet johdattaisi. Kaarlo Salmelasta tuli yksi Suomen sata vuotta kestäneen itsenäisyyden kriittisten hetkien silminnäkijöistä – tai kenties paremminkin korvin kuulijoista. Yksi viimeisistä radiotiedustelijoista ei silti vieläkään kerro kaikkea. Radiokuuntelijoilla ei ole ollut tapana hirveämmin jälkeenpäinkään kuulemistaan huudella.